Essiivin funktiot ja käyttö perustason selkokielessä
Abstrakti
Artikkeli käsittelee essiivin funktioita ja käyttöä perustason selkokielessä. Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä yksinkertaisemmaksi. Yleiskielessä essiiviä käytetään ajan-, paikan- ja olotilanilmauksissa, jotka ovat sen keskeisiä funktioita. Selkokielen kirjoitusohjeissa essiiviä neuvotaan välttämään, koska sitä pidetään vaikeana sijamuotona selkokielen käyttäjille. Artikkelissa selvitetään, miten paljon ja missä funktioissa essiiviä käytetään selkokielessä. Lopuksi pohditaan, miten essiiviä koskevia selko-ohjeita voitaisiin muokata.
Selkosanomat/Selkouutiset-korpuksesta kerätty aineisto osoittaa, että essiiviä käytetään selkokielessä suunnilleen saman verran kuin yleiskielessä. Yleisimpien essiivisijaisten lekseemien tarkastelusta selviää, että selkokielessä essiiviä käytetään keskeisten funktioidensa mukaisesti ajan-, paikan- ja olotilanilmauksissa. Ajanilmaukset ovat samanlaisia kuin yleiskielessä (esim. viime vuonna, sunnuntaina). Paikanilmauksista yleisimpiä ovat transparentit leksikaalistumat (esim. kotona, takana), ja olotilanilmauksista yleisimpiä ovat primaarisina nominaalipredikaatteina toimivat abstraktit substantiivit (esim. tavoitteena on, syynä on). Selkokielessä essiivimuotoisten lekseemien taivutusperheet ovat suppeampia kuin yleiskielessä. Sidonnaisia morfeemeja käytetään selkokielessä vähemmän ja yksipuolisemmin.
Selko-ohjeissa tulisi luopua essiivisijan välttämisen suosittelemisesta ja huomioida paremmin sen funktiot ja käyttö. Selko-ohjeissa neuvotaan välttämään vaihtoehtoista olotilaa ilmaisevia depiktiivejä (esim. ihmisenä hän on miellyttävä), mutta ohje on yleistetty koskemaan koko essiivimuotoa. Muotoperusteisista rajoituksista tulisi luopua selko-ohjeissa ja tarkastella essiivin käyttöä funktiopohjaisesti. Funktiopohjaista lähestymistapaa voitaisiin käyttää myös muita sijamuotoja koskevien selko-ohjeiden kehittämisessä.
Functions and use of the essive case in basic-level Easy Finnish
This article discusses the functions and use of the essive case in basic-level Easy Finnish. Easy Finnish is a simplified language form that is adapted from standard Finnish in terms of content, vocabulary and structure. In standard Finnish, the essive case is used to express time, location and state of being, which are its main functions. However, Easy-Finnish guidelines recommend avoiding the case altogether, because it is seen as difficult for easy-language users. This article examines how frequently and in which functions the essive case is used in Easy Finnish. At the end of the article, suggestions are made to modify the guidelines regarding the use of the essive.
Data gathered from Easy-Finnish newspaper corpus Selkosanomat/Selkouutiset shows that the essive case is used both in Easy and standard Finnish with almost equal frequency. Examination of the most frequent essive-case lexemes indicates that the essive is used according to its main functions in Easy Finnish. Expressions of time are similar to those used in standard Finnish, e.g. viime vuonna, sunnuntaina (‘last year’, ‘on Sunday’). Transparent lexicalisations, e.g. kotona, takana (‘at home’, ’behind’), are the most common expressions of location, and abstract nouns used as primary nominal predicates, e.g., tavoitteena on, syynä on (‘the objective is’, ‘the reason is’), are the most common expressions denoting a state of being. Inflectional families are more concise in Easy Finnish. The use of bound morphemes is also less frequent and limited.
Easy-Finnish guidelines should refrain from recommending complete avoidance of the essive case and focus more on its functions and use. Example sentences in the guidelines are related to one specific function of the essive, i.e., depictives expressing an alternative state of being, e.g. ihmisenä hän on miellyttävä (‘as a person he/she is nice’), but the guidelines are generalised to include the essive form as a whole. Form-based restrictions should be avoided in the guidelines, and the use of the essive should be described based on its various functions. A function-based approach could also be used in developing Easy-Finnish guidelines for other cases.
