Selkomukauttaminen käännösstrategioiden valossa
Havaintoja kääntäjänkoulutuksesta
Abstrakti
Tässä artikkelissa tarkastellaan kääntäjäopiskelijoiden selkomukautuksia käännösstrategioiden valossa. Artikkelissa kartoitetaan kääntämisen ja selkomukauttamisen yhteisiä piirteitä ja pohditaan, voidaanko selkomukauttamista tarkastella kielensisäisenä kääntämisenä. Samalla pohditaan kääntäjänkoulutuksen sopivuutta selkomukauttajien mahdolliseksi koulutusväyläksi ja kääntämisen ja selkomukauttamisen rajapinnan hyödynnettävyyttä siinä. Esiin nostetaan myös opiskelijoiden kokemukset selkomukauttamisesta.
Aineisto on koostettu Helsingin yliopistossa lukuvuosina 2019–2021 toteutetussa opetuskokeilussa. Kokeilun lähtökohtana on ollut ajatus, että kääntäjäopiskelijoilla on hyvät esivalmiudet selkomukauttamiseen, sillä käännöstehtävissään he ovat tottuneet muokkaamaan tekstejä uudelle vastaanottajakunnalle sopiviksi ja arvioimaan tekstin toimivuutta käyttötarkoitukseensa. Opetuskokeilussa opiskelijat selkomukauttivat tietokirjallisuutta, uutistekstejä ja/tai kaunokirjallisuutta ja kirjoittivat mukautusprosessistaan reflektoivia työselosteita.
Teoreettiselta ja metodiselta viitekehykseltään artikkeli nojaa niin käännöstieteeseen kuin selkokielen tutkimukseen. Analyysissa keskitytään opiskelijoiden selkomukautuksissaan käyttämiin pragmaattisiin käännösstrategioihin eli poistoihin, lisäyksiin ja eksplisiittisyyden asteen muutoksiin. Kohteena ovat myös opiskelijoiden ratkaisujen perustelut, omien tuotosten arviointi sekä mukauttamisen asettamat haasteet.
Analyysi osoittaa, että kääntäjäopinnoissa omaksutut taidot ovat siirrettävissä selkomukauttamisen kontekstiin: pragmaattiset käännösstrategiat sopivat myös selkomukauttamisen strategioiksi, ja niitä käytettiin monipuolisesti ja genrekohtaisesti eri tavoin. Opiskelijat myös hyödynsivät rinnakkaistekstejä ja sovelsivat referointitekniikkaa. Ongelmalliseksi osoittautui työselosteiden mukaan kuitenkin riittämätön kohderyhmätuntemus, jossa auttaisivat yhteydet kokemusasiantuntijoihin. Kääntäjänkoulutus osoittautuu harkinnanarvoiseksi selkomukauttajien koulutusväyläksi, sillä koulutus tuottaa selkomukauttamisessa keskeisiä taitoja, kuten lukijan ja hänen tietotasonsa huomioimisen ja uuden lukijakunnan kannalta olennaisen tiedon löytämisen.
Easy Language adaptation in the light of translation strategies: findings from translator training
The present article approaches translation students’ Easy Language adaptations from a translation-strategic viewpoint. It also charts the commonalities between translation and Easy Language adaptation and examines to what extent adaptation can be conceived as a type of intralingual translation. It asks whether translator education can offer a potential context for learning how to adapt texts as well as how the interface between translating and Easy Language adaptation could be employed here. Moreover, the discussion sheds light on how the students experienced their adapting activities.
The research material comes from a teaching experiment carried out by the authors at the University of Helsinki during the academic years 2019–2021. The premise of this experiment was that the participating students already had the good preliminary skills required to produce Easy Language adaptations, since in their interlingual translation exercises they had already learnt how to modify texts to meet the needs of a new readership and to evaluate the functionality of their texts with respect to relevant textual purposes. During the experiment, the students adapted non-fiction, journalistic texts, and/or fiction, and wrote reflective process-related commentaries.
As to the theoretical and methodological framework, the article draws on translation studies and Easy Language research. The analysis concentrates on how the students employed pragmatic translation strategies (omission, addition, explicitness changes) in their adaptations. Focus is also placed on the student commentaries, particularly on arguing for diverse solutions, evaluating one’s adaptations and on the challenges posed by adapting.
The analysis demonstrates that skills acquired within translator training can be transferred to Easy Language adaptation: pragmatic translation strategies can be applied as adaptation strategies and were applied in a versatile and genre-oriented manner. The students also used parallel texts and employed paraphrasing techniques. One particular problem, the students found, was insufficient knowledge of the target group. Here, feedback from experts by experience could provide a solution.
Translator training appears to offer a potential solution for training future adapters. This is because it produces the skills central to Easy Language adaptations: consideration of the needs of readers and the ability to pinpoint information that is essential for this new readership.
