Murteen koettu autenttisuus kaunokirjallisuudessa
Abstrakti
Artikkeli tarkastelee kaunokirjallisuudessa käytetyn murteen koettua autenttisuutta. Autenttisuus on pitkään ollut keskeinen osa murteisiin liittyvää ideologista ajattelua, ja sitä voidaan vaatia myös fiktiivisten teosten murteelta. Artikkelissa analysoidaan kahden peräpohjalaismurteita hyödyntävän romaanin, Katja Ketun Kätilön (2011) ja Rosa Liksomin Everstinnan (2017), vastaanottoa autenttisuuden näkökulmasta kyselytutkimuksen keinoin. Tutkimusaineisto koostuu 48 vastauksesta sähköiseen kyselyyn. Artikkelissa verrataan kielenkäyttäjien näkemyksiä teosten murteen autenttisuudesta murteen dialektologiseen autenttisuuteen ja selvitetään, millaista autenttisuuteen liittyvää ideologista ajattelua murteen arviointiin kaunokirjallisuuden kontekstissa liittyy. Tutkimus edustaa sosiolingvistiikkaa ja kiinnittyy jälkistrukturalistista tilakäsitystä edustavaan ajatukseen murteista sosiaalisina konstruktioina.
Aineistosta hahmottuu analyysin perusteella useita tapoja suhtautua autenttisuuteen. Everstinnassa käytetty murre, joka on dialektologisesta näkökulmasta autenttista peräpohjalaismurretta, tuntuu autenttiselta myös kyselyn vastaajien näkökulmasta. Kätilön murteessa on läsnä muitakin kuin peräpohjalaismurteisiin dialektologisen tiedon valossa liitettyjä murrepiirteitä, ja vastaajien suhtautuminen totutuista kirjoitetun murteen konventioista poikkeamiseen vaihtelee. Muualta kuin Lapista kotoisin oleville vastaajille murre on uskottavaa, mutta Lapissa asuneille vastaajille murteen ”virheet” tekevät siitä epäautenttista. Asenteisiin vaikuttaa myös teoksen tunteminen: Kätilön etukäteen lukeneet vastaajat, myös Lapissa asuneet, suhtautuvat konventiopoikkeamiin myötämielisemmin ja hyväksyvät ne osana kirjailijan ”omaa kieltä”.
Tutkimus osoittaa, että autenttisuuden rajat eivät ole kaikille kielenkäyttäjille yhteisiä. Ne määrittyvät suhteessa kielenkäyttäjien osin henkilökohtaisiin ja osin yhteisöllisiin murrekonstruktioihin ja niihin liittyvään ideologiseen ajatteluun. Autenttisuuden rajat voivat joustaa kaunokirjallisuuden fiktiivisessä kontekstissa, jossa autenttisuus syntyy murrepiirteiden ohella tarinan uskottavuudesta. Tällöin murteella kirjoittamisen konventioista poikkeava murre voi olla luomassa kieleen uutta rekisteriä, joka laajentaa autenttiseksi katsotun murteen rajoja.
Perceived authenticity of dialect in literary works
The article examines the perceived authenticity of dialects used in literature. Authenticity, which has long been a central part of the ideological thinking related to dialects, can also be demanded of the use of dialect in literary works. By means of survey research, this article analyses the reception of two novels that use the dialects of Peräpohjola, Katja Kettu’s Kätilö (‘The Midwife’, 2011) and Rosa Liksom’s Everstinna (‘The Colonel’s Wife’, 2017), from the perspective of authenticity. The research material consists of 48 responses to an online survey. To determine what kind of ideological thinking related to authenticity is involved in the evaluation of dialect in the context of fiction, the article compares the views of language users on the dialect authenticity of the works to the dialectological authenticity of the specific dialect. The study represents sociolinguistics and adheres to the idea of dialects as socially constructed, representing the post-structuralist concept of space.
Based on an analysis of the data, several attitudes towards authenticity can be identified. Survey respondents largely considered the dialect used in Everstinna, which from a dialectological point of view represents the authentic Peräpohjola dialect, to be authentic. The dialect used in Kätilö contains dialect features that, in the light of dialectological knowledge, are not associated with the Peräpohjola dialects. The respondents’ attitudes towards deviating from the conventions of the written dialect are varied. For respondents from somewhere other than Lapland, the dialect is convincing, but for respondents from Lapland, the dialect’s ‘mistakes’ make it inauthentic. Attitudes are also affected by how familiar respondents are with the novel: respondents who have read Kätilö beforehand, including respondents from Lapland, are more accepting of deviation from convention and see it as a part of the author’s ‘own language’.
