Performatiivin voima ja tekstilajin synty

Rakenne saan ilmoittaa tekstilajipiirteenä suomenkielisissä teksteissä vuosina 1850–1939

Kirjoittajat

• Taru Nordlund
• Ritva Pallaskallio

DOI:

https://doi.org/10.23982/vir.136090

Avainsanat:

entekstualisaatio, tekstilaji, sosiolingvistiikka, diskurssintutkimus, historiallinen sosiolingvistiikka, 1800-luku, kuulutukset, mainostekstit, osallistumiskehikko, eksplisiittinen performatiivi, performatiivirakenne

Abstrakti

Tutkimus käsittelee asetuksille ja kuulutuksille tyypillisen hallinnollisen kielen tekstilajipiirteen, performatiiviformulan saan minä ilmoittaa, siirtymistä sanomalehtien kaupallisiin ilmoituksiin 1800-luvun lopussa. Teoreettisesti tutkimus sijoittuu sosiolingvistiikan ja diskurssintutkimuksen alueille. Tutkimuksen kuulutusaineisto on peräisin Kaarinan seurakunnanarkistosta, ja sanomalehtiaineiston analyysissä on hyödynnetty Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa. 

Kuulutukset ja ilmoitukset erotetaan tutkimuksessa eri tekstilajeiksi sekä funktionaalisten että kielellisten piirteiden perusteella. Kuulutuksille keskeistä on tekstin velvoittavuus: niiden funktiona oli ohjata ja määrätä alamaisia. Kielellisesti velvoittavuutta rakentaa hallinnollinen performatiiviformula, jonka ilmoittamaan asiaan performatiivin lausujalla on ilmoitusvelvoite tai toteuttamisvalta, sekä intertekstuaaliset viittaukset hallinnollisen tekstiketjun muihin teksteihin. Ilmoitukset sen sijaan ovat erilaisia valtakunnallisia, alueellisia tai henkilökohtaisia tiedottavia tekstejä, joita velvoittavuuden sijaan määrittelee tekstin tuottajan ja vastaanottajan välinen vapaaehtoisuuteen perustuva suhde. Sekä kuulutuksia että ilmoituksia luettiin perinteisesti ääneen kirkossa (ns. kirkonkuulutukset), ja ne siirtyivät 1800-luvulla myös sanomalehtiin.

Tutkimus osoittaa, että performatiivirakenteeseen siirtyminen kirkossa ääneen luettavasta hallinnollisesta kielestä sanomalehtien kaupallisiin ilmoituksiin on osa 1800-luvun lopun yhteiskunnallista muutosta. Se on myös osoitus entekstualisaatioprosessista, jossa diskurssit ja vuorovaikutuksen osallistujien roolit järjestäytyivät uudella tavalla. Kaupallisen tekstin tuottaja ei enää sijoittanut itseään osaksi hallinnollista ketjua, vaan ilmauksen kautta rakentuivat uudenlaiset kauppiaan ja asiakkaan roolit, joista eksplisiittinen merkki olivat ilmoituksiin ilmestyvät vuorovaikutukselliset asemointi-ilmaukset (nöyrimmästi, kunnioitetulle yleisölle). Niiden avulla ilmoittaja asettui yleisöä palvelevaan asemaan. Uudessa tekstikontekstissa performatiivirakenne kantoi yhä mukanaan yhteisöllistä muutoksen ja arvovallan merkitystä, jonka avulla ilmoittaja rakensi itselleen luotettavan liikeenharjoittajan ja kauppiaan identiteettiä.

Performatiivirakenteeseen kiteytyy suuri määrä sosiosemioottista tietoa 1800-luvun yhteiskunnan toiminnasta ja arvoista. Rakenteen siirtyminen uuteen kontekstiin valaisee osaltaan myös kaupallisten ilmoitusten varhaisvaiheita suomenkielisessä lehdistössä.

 

Performative power and evolution of a text genre. The formula saan ilmoittaa ‘[I] let you know’ as a genre feature in some Finnish texts in 1850–1939

The article examines how a linguistic feature from administrative language came to be used in commercial announcements printed in Finnish newspapers at the end of the 19th century. The theoretical basis of this research is in historical sociolinguistics and discourse analysis, and the analysis leans on the concept of entextualisation. The material used in this study is taken from the Kaarina parish archive and the digital newspaper archive of the Finnish National Library.

The structure analysed in this study is a performative formula of the type saan minä [kunnioitettavalle yleisölle] ilmoittaa ‘[I] let [the respected audience] know’. In the first part of the article, the selected texts are divided into two separate genres according to their form and function. Announcements are texts that contain a performative formula, that oblige the recipient, and appear as part of a longer administrative genre chain. The function of announcements is thus to direct and to order subordinates of the ruler. Notices, however, consist of local, regional, or national texts with an informative function. As opposed to announcements, in notices, the relationship between the producer and the recipient of the text is a voluntary one. Announcements and notices were both read aloud in church, and both also appeared in newspapers. The research material also contains hybrid texts that combine features of both genres.

The second part of the analysis illustrates one such entextualisation process, namely the transition of the performative formula from administrative language to commercial notices in newspapers. The analysis shows how this linguistic change was linked to certain societal changes. The earliest commercial newspaper notices employ rhetorical devices used by administrative authorities. Gradually, however, a new kind of participation framework was built into these notices. In the earliest advertisements, the announcer no longer positioned himself as part of an administrative chain, but rather, new interactive roles of merchant and customer were established. Explicit signs of these roles were ‘positioning expressions’ (e.g. respected audience) that began to appear in the notices. In the new context, the performative formula still carries the meaning of performative power and enables the announcer to build the identity of a reliable businessman and merchant for himself.

A large amount of socio-semiotic information about the practices and values of 19th-century Finnish society is crystallised in this performative formula. Its transition to a new context also sheds light on the early stages of commercial announcements in the Finnish-language press.

Lähdeviitteet

Agha, Asif 2007: Language and social relations. Cambridge: Cambridge University Press.

Alanen, Aulis J. 1957: Suomen maakaupan historia. Jyväskylä: Kauppiaitten Kustannus Oy.

Austin, J. L. 1962: How to do things with words. Oxford: Oxford University Press.

Bahtin, M. M. 1981: The dialogic imagination. Four essays. Toimittaneet Michael Holquist ja Caryl Emerson, kääntänyt Mikael Holquist. Austin: University of Texas Press.

Bauman, Richard – Briggs, Charles L. 1990: Poetics and performance as critical ­perspectives on language and social life. – Annual Review of Anthropology 19 s. 59–88.

Blommaert, Jan 2005: Discourse. Cambridge: Cambridge University Press.

Crismore, Avon – Markkanen, Raija – Steffensen, Margaret S. 1993: Meta­discourse in persuasive writing. – Written Communication 10 (1) s. 39–71.

Fairclough, Norman 1992: Discourse and social chance. Cambridge: Polity Press.

Fairclough, Norman 2003: Analysing discourse: Textual analysis for social research. London: Routledge

Goffman, Ervin 1981: Forms of talk. Philadelphia: University of Pennsylvania Press.

Hakasalo, Heini 2010: Lääkäri, yhteiskunta ja yhteisö. – Duodecim 126 (13) s. 1544–1551.

Hall, Kira 1999: Performativity. – Journal of Linguistic Anthropology 9 (1–2) s. 184–187.

Hanks, William G. 1996: Exorcism and the description of participant roles. – Michael Silverstein & Greg Urban (toim.), Natural histories of discourse s. 160–200. Chicago: Chicago University Press.

Heinonen, Visa – Konttinen, Hannu 2001: Nyt uutta Suomessa. Suomalaisen mainonnan historia. Helsinki: Mainostajien Liitto.

Hyland, Ken 2005: Metadiscourse. Exploring interaction in writing. London: Continuum.

Irvine, Judith T. 1996: Shadow conversations. The indeterminacy of participant roles. – ­Michael Silverstein & Greg Urban (toim.), Natural histories of discourse s. 131–159. ­Chicago: Chicago University Press.

Kivekäs, Pasi 2008: Ilmoitetan ja tiettäwäxi tehdän täsä Herran seuracunnas. Kaarinan kirkonkuulutuksen paikallisyhteisön kuvaajina Ruotsin ajan lopulla. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.

Kostareva, Elena V. – Utkina, Tatiana 2022: Metadiscourse use in argumentative essays written by Russian students at different levels of esap study of economics. – Brno Studies in English 48 (1) s. 71–92. https://doi.org/10.5817/BSE2022-1-4.

Kotivuori, Yrjö 2005: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Karl Viktor de la Chapelle. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=15519 (11.6.2023)

Laine, Esko M. 2002: Papisto kulttuurin välittäjänä. – Laura Kolbe, Rainer Knapas & Nils Erik Forsgård (toim.), Suomen kulttuurihistoria 2. Tunne ja tieto s. 209–216. Keuruu: Tammi.

Laine, Esko M. – Laine, Tuija 2010: Kirkollinen kansanopetus. – Jussi Hanska & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.), Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keski­ajalta 1860-luvulle s. 258–306. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Laitinen, Lea 1995: Persoonat ja subjektit. – Pirjo Lyytikäinen (toim.), Kirjoituksia kielestä, kirjallisuudesta, filosofiasta s. 35–79. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Laitinen, Lea – Nordlund, Taru 2012: Performing identities and interaction through epistolary formulae. – Marina Dossena & Gabriella del Lungo Camiciotti (toim.), Letter writing in Late Modern Europe s. 65–88. Amsterdam: John Benjamins,.

Landgren, Lars 1988: Kieli ja aate – politisoituva sanomalehdistö 1860–1889. – Päiviö Tommila (toim.), Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 s. 267–420. Kuopio: Kustannuskiila.

Laurent, Helene 2018: Isorokkorokotuksen historiaa. – Sic! 1/2018. https://sic.fimea.fi/­verkkolehdet/2018/1_2018/vain-verkossa/isorokkorokotuksen-historiaa (11.8.2023).

Leino-Kaukiainen, Pirkko 1988: Kasvava sanomalehdistö sensuurin kahleissa 1890–1905. – Päiviö Tommila, Lars Landgren & Pirkko Leino-Kaukiainen (toim.), Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 s. 423–632. Kuopio: Kustannuskiila.

Maijala, Juha 2005: Maaseutuyhteisön kriisi. 1930-luvun pula ja pakko­huutokaupat paikallisena ilmiönä Kalajokilaaksossa. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2272-3.

Mäntynen, Anne – Shore, Susanna 2014: What is meant by hybridity? An investigation of hybridity and related terms in genre studies. – Text & Talk 34 (6) s. 737–758.

Nevala, Minna 2004: Inside and out. Forms of address in seventeenth- and eighteenth-century personal letters. – Journal of Historical Pragmatics 5 (2) s. 271–296.

Nobels, Judith – Simons, Tanja 2013: A socio-historical study of Duch forms of address in seventeenth- and eighteenth century private letters. – Marijke Van der Wal & Gijsberg Rutten (toim.), Touching the past. Studies in the historical sociolinguistics of ego-documents s. 67–90. Advances in Historical Sociolinguistics. Amsterdam: John Benjamin.

Nordlund, Taru 2005: Miten ja miksi kansa alkoi kirjoittaa? Suomalaisten talonpoikien kirjeitä 1800-luvun alusta. – Pirkko Nuolijärvi & Sirpa Huttunen (toim.), Tahdon sanoa s. 51–79. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Nordlund, Taru 2021: Kirkossa kuulutettu – ruotsi ja suomi Kaarinan seurakunnan kirkonkuulutuksissa 1700–1800-luvulla. – Leena Kolehmainen, Aino Liira & Kirsi-Maria Nummila (toim.), Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa. Näkökulmia monikielisyyteen s. 143–174. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Nordlund, Taru – Pallaskallio, Ritva 2017: Competing norms and standards. ­Methodological triangulation in the study of language planning in 19th-century Finland. – Anita Auer, Arja Nummi, Minna Palander-Collan & Tanja Säily (toim.), Historical Sociolinguistics. Data, methods and theory s. 131–156. Amsterdam: John Benjamins.

Nygård, Toivo 1987: Poliittisten vastakohtien jyrkentyminen sanomalehdistössä. – Toivo Nygård & Raimo Salokangas (toim.), Suomen lehdistön historia 2. Sanomalehdistö suur­lakosta talvisotaan s. 9–166. Kuopio: Kustannuskiila.

Pallaskallio, Ritva – Nordlund, Taru 2018: Maaseutukirjeistä uutisteksteiksi. Sosio­lingvistiikan ja diskurssintutkimuksen rajapinnalla. – Toini Rahtu & Mikko T. Virtanen (toim.), Kirjoitettu vuorovaikutus s. 217–248. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Piippo, Irina 2016: Kielen kuva. – Irina Piippo, Johanna Vaattovaara & Eero Voutilainen (toim.), Kielen taju. Vuorovakutus, asenteet ja ideologiat s. 23–52. Helsinki: Art House.

Raevaara, Liisa 2015: Osanottajien identiteetit vuorovaikutuksen resursseina helsinkiläisnuorten keskustelussa. – Marja-Leena Sorjonen, Anu Rouhikoski & Heini Lehtonen (toim.), Helsingissä puhuttavat suomet. Kielen indeksisyys ja sosiaaliset identiteetit s. 221–266. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Rojola, Lea – Laitinen, Lea 1998: Keskusteluja performatiivisuudesta. – Lea Laitinen & Lea Rojola (toim.), Sanan voima. Keskusteluja performatiivisuudesta s. 7–33. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Seppänen, Eeva-Leena 1997: Osallistumiskehikko. – Liisa Tainio (toim.), Keskustelun­analyysin perusteet s. 156–176. Tampere: Vastapaino.

Shore, Susanna – Mäntynen, Anne 2006: Johdanto. – Susanna Shore, Anne Mäntynen & Anna Solin (toim.), Genre – tekstilaji s. 9–41. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Silverstein, Michael 1976: Shifters, linguistic categories, and cultural description. – Keith H. Basso & Henry A. Selby (toim.), Meaning in anthropology s. 11–55. Albuquerque: University of New Maxico Press.

Silverstein, Michael 1985: The culture of language in Chinookan narrative text; or, On saying that … in ­Chinook. – Johanna Nichols & Anthony C. Woodbury (toim.), Grammar inside and outside the clause s. 132–171. Cambridge: Cambridge University Press.

Silverstein, Michael – Urban, Greg 1996: The natural history of discourse. – Michael Silverstein & Greg Urban (toim.), Natural histories of discourse s. 1–17. Chicago: Chicago University Press.

Sjöblom, Paula 2012: The use of proper names in early Finnish newspaper advertisements. – Oliviu Felecan (toim.), Name and naming. Synchronic and diachronic perspectives s. 424–436. Cambridge: Cambridge Scholars Publishing.

Swales, John 2004: Research genres. Explorations and applications. Cambridge: Cambridge University Press.

Tommila, Päiviö 1988a: Suomen sanomalehdistön alkuvaiheet. – Päiviö Tommila, Lars Landgren & Pirkko Leino-Kaukiainen (toim.), Suomen lehdistön historia 1. Sanoma­lehdistön vaiheet vuoteen 1905 s. 25–75. Kuopio: Kustannuskiila.

Tommila, Päiviö 1988b: Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi 1809–1859. – Päiviö Tommila, Lars Landgren & Pirkko Leino-Kaukiainen (toim.), Suomen lehdistön historia 1. Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 s. 79–265. Kuopio: Kustannuskiila.

Virtanen, Mikko T. – Rahtu, Toini – Shore, Susanna 2018: Kirjoitetun vuoro­vaikutuksen moninaisuus ja erityisyys. – Toini Rahtu, Susanna Shore & Mikko T. Virtanen (toim.), Kirjoitettu vuorovaikutus s. 9–38. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

VISK = Hakulinen, Auli – Vilkuna, Maria – Korhonen, Riitta – Koivisto, Vesa – Heinonen, Tarja Riitta – Alho, Irja 2004: Iso suomen kieli­oppi. ­Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura . http://scripta.kotus.fi/visk.

Zweyberg, Jenni 2016: Kirkossa kuulutettu, lehdessä painettu. Julkinen tiedonkulku Jyväs­kylässä 1865–1880. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yli­opisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201611304840.