Neljä näkökulmaa erääseen tekstilajiin: Äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävänannot 2003-2006

• Henna Makkonen-Craig

Abstrakti

Four perspectives on a genre: Finnish mother tongue assignment questions in the matriculation examination 2003-2006 [myös suomeksi] (englanti)

2/2008 (112)

Four perspectives on a genre: Finnish mother tongue assignment questions in the matriculation examination 2003-2006

The article examines the generic features of Finnish mother tongue assignment questions in the national matriculation examination from different viewpoints. The empirical data is from the national matriculation examinations held in Finnish upper secondary schools in 2003-2006, comprising over a hundred questions in all. The mother tongue examinations of this period comprised two essay tests. The first-day questions involved analysis or discussion of given textual material, e.g. media texts or fiction passages, while the second-day questions were based more on general knowledge and not tied to accompanying textual material. The study provides a description of the genre as it was at the end of one era; in 2007 the test faced perhaps the most radical redesign in its history.

The article contributes to the study of educational genres in general and to the Finnish research on assignment questions in particular. The following four aspects are discussed: (i) the institutional context and the communicative goals of the genre; (ii) a relevant network of genres and texts; (iii) assignment questions as a linguistic colony; and (iv) central linguistic and textual characteristics, including functional units and schematic structure.

Assignment questions are one example of a linguistic colony (Hoey 2001), and a prime example of a highly scrutinised genre. They are compact texts of only one to three lines on average, building repeatedly on three grammatical forms: the imperative, the interrogative and the noun phrase. The assignment questions of the first-day test follow a schema of two obligatory functional units: BRIDGE TO TEXTUAL MATERIAL and INSTRUCTION. These units, or moves, are realised either as two orthographic sentences in the order above, or with the former unit embedded in the latter. The second-day questions demonstrate a pattern of STIMULUS (most commonly CLAIM) and INSTRUCTION, the former being an optional and the latter an obligatory unit. The article provides an illustration of the network of texts that discuss, stipulate and analyse assignment questions and essays.

Finally, the article touches upon practical issues concerning how instructions are written and how genres and genre knowledge are taught and presented. It also considers some possible effects of the 2007 redesign of the Finnish mother tongue examination.

Henna Makkonen-Craig

- - - - - - - - - - - -

Nelj nkkulmaa erseen tekstilajiin: idinkielen ylioppilaskokeen tehtvnannot 2003-2006

Artikkelissa tarkastellaan idinkielen ylioppilaskokeen tehtvnantoja; tavoitteena on valottaa kyseisen genren ominaispiirteit useasta nkkulmasta. Empiirisen aineistona ovat tehtvnannot vuosilta 2003-2006 eli juuri ennen idinkielen kokeen historian kenties suurinta uudistusta. Kyseisen ajanjaksona koe muodostui kahdesta koetyypist: ns. aineistokokeesta ja ns. otsikkokokeesta. Artikkeli tarjoaa perustutkimustietoa siit, millainen genre oli tss varsin vakiintuneessa vaiheessaan ennen tekstikokeen tuloa. Itse koesuorituksia eli ylioppilasaineita on jo tutkittu melko runsaasti, mutta tehtvnannot ovat nyt ensi kertaa jrjestelmllisen kielitieteellisen tarkastelun kohteena.

Tehtvnanto ja sen sisargenre ylioppilasaine ovat erikoislaatuisia koulun genrej useastakin syyst. Ensinnkin niiden ymprille on muodostunut kansainvlisestikin katsoen runsas kommentoiva, esittelev, pohtiva ja ohjeistava tekstiperinne. Toinen erityispiirre on se, ett niist kydn laajamittaisesti keskustelua koulumaailman ulkopuolellakin. Jokakevinen idinkielen koe ja muut ylioppilastutkinnon kokeet ovat suorastaan kansallinen mediatapahtuma.

Tehtvnannot ovat malliesimerkki genrest, jota tulkittaessa ja laadittaessa toimitaan rimmisen keskittyneesti lingvistisen tiedon varassa: jokaista sanaa punnitaan tarkkaan. Tekstein tehtvnannot ovat niukkoja ja tiiviit, tyypillisesti vain muutaman rivin mittaisia. Kielellisilt ja tekstuaalisilta ratkaisuiltaan ne ovat silmiin pistvn toisteisia, jopa siin mrin, ett voidaan puhua muotoformaatista. Artikkelissa osoitetaan, mist tm kaavamainen vaikutelma syntyy: tarkkaillaan kielen piirteit, analysoidaan tehtvnantojen funktionaalisia osia ja skemaattista kokonaisrakennetta sek pohditaan, millaisesta tekstiyhdyskunnan (Hoey 2001) jsenest on kyse. Artikkelissa luodaan mys kuvaa tekstiperinteest, joka kannattelee ja muovaa tehtvnantojen tulkintaa ja niist kirjoittamista. Lopuksi sivutaan ohjeistamisen ja genrepedagogiikan kysymyksi sek idinkielen kokeen uudistusta.

Henna Makkonen-Craig