Sanamerkityksen hallinta nuorilla aikuisilla [Variation in lexical knowledge: young Finnish adults]
Abstrakti
Tutkimuksessa selvitettiin nuorten aikuisten intuitiivista sanatietoa testaamalla heidän kykyään valita testisanoille sanakirjamerkityksen mukaan määriteltyjä, paradigmaattista merkitysyhteyttä edustavia sanaverrokkeja. Aikuisten sanamerkitysten hallintaa ei ole Suomessa aikaisemmin sanottavasti tutkittu. Tutkimuksen aineistona olevat 60 testisanaa valittiin 10 000 suomen yleisimmän substantiivin joukosta; testisanoille valittiin 480 verrokkisanaa. Kaikki sanat tuttuustestattiin nuorilla aikuisilla, ja niiden frekvenssit kontrolloitiin massakorpuksista. Koehenkilöitä on 238 ja heidän mediaani-ikänsä 20 vuotta. Testi noudattaa niin sanottua sana-assosiaatiotestiä, mutta se muokattiin natiivitestaukseen soveltuvaksi eli siitä tehtiin melko vaikea.
Tutkimuksen tuloksena on, että sanamerkityksen hallinta on nuorilla aikuisilla keskimäärin hyvää (osaamisprosentti keskimäärin 70–80 %). Tulos siis tukee kontekstivapaan leksikaalisen tiedon käsitettä. Koehenkilöille oli helpointa valita merkitykseltään spesifejä verrokkeja (onnistumisprosentti 80); geneerisiä verrokkeja valittiin selvästi harvemmin (onnistumisprosentti 60). Tuloksiin vaikuttaa sekä kielenulkoisia että -sisäisiä taustamuuttujia. Ulkoisista muuttujista eniten vaikuttivat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella arvioitu yleinen lahjakkuus ja yleensä kielellisissä tehtävissä menestyminen. Ikä ja sukupuoli eivät sanottavasti vaikuttaneet, mutta koehenkilöt edustivat vain lukion suorittaneiden luokkaa, eivät koko ikäluokkaa. Kielensisäisistä tekijöistä vaikuttavat sekä sanan yleisyys että sen semanttinen luokka. Frekvenssien vaikutus ei kuitenkaan ollut yksisuuntainen siten, että yleisimmät testisanat ja yleisimmät verrokit olisi aina osattu parhaiten, vaan aineistossa oli semanttisia ja sanakohtaisia eroja. Tämä on odotuksenmukaista, muun muassa koska spesifimerkityksiset verrokit löydettiin geneerisiä paremmin, vaikka ne korpuksissa ovat yleensä harvinaisempia. Semanttinen luokitus toi esiin saman eron: merkitykseltään konkreettisiin objekteihin viittaavat sanat hallittiin paremmin kuin merkitykseltään abstraktimmat sanat, ja erityisesti relationaaliset sanat tuottivat vaikeuksia. Tuloksista ehkä huomiota herättävin oli kuitenkin osaamisen suuret koehenkilökohtaiset erot (keskimäärin 15–20 %). Tulokset puoltavat vaihtelevan (ja tietoisen) kompetenssin (variable competence) käsitettä.
---
Variation in lexical knowledge: young Finnish adults
The purpose of the study was to analyse context-free lexical knowledge in young Finnish adults. This type of knowledge is lexical because it pertains to the meanings of content words (= nouns), not of grammatical morphemes or constructions; and it is context-free because the words were considered without sentence context and outside any situated interaction/negotiation between interlocutors. The test used was a selective version of a word-association format with young Finnish adults as participants. The test measured receptive word knowledge only within the context of semantic network. 60 frequent words (all of them non-derived nouns) were selected as the target words. The network of each word consisted of 8 comparison words. Participants were supposed to select the correct ones from among all these 480 words; in each set of 8 comparison words, 3–5 words were incorrect. The meanings of the target words and of the network members were defined on the basis of large descriptive Finnish dictionaries. The comparison word was a correct match if (and only if) it had the same two or three specific (or in some cases, general) features as the target. All the material was pre-tested with a familiarity and concreteness test, and the frequencies and semantic classes were controlled too. Participants were 238 young adults who had taken the university entrance test; our test was obligatory for the participants and only 2 % (= 5 persons) were excluded.
The test measured the depth of the participant’s word knowledge, i.e. the accuracy of his/her knowledge of the meanings of the words. The test was deliberately complicated (in order to force the participants to reflect on their choices). This is the first time that the command of lexical-semantic knowledge of Finnish has been tested. The results show that ca. 60 % of participants did comparatively well in the test, and 30 % had a very good command of the material, while 10 % had difficulties. 70 % of the target words were well known, i.e. at least 3 of the comparison words were correct choices. On average, the command of the target words was good while the command of the corresponding semantic networks was not equally good. However, the results also showed that there is a considerable amount of variation both between individual participants and between individual target words. Part of this variation is explained by differences in intelligence (measured by school achievements) and age between participants as well as between the frequencies and semantic classes of the words. The educational background of all participants was the same. The conclusion is that lexical semantic knowledge is inherently variable, with a so-far unexplained residue. This result supports the general notion of variable (= non-homogeneous) competence.
