Arvioivasta lomaketekstistä hienovaraisiin sananvalintoihin. Vuoron muotoilu ja rekontekstualisaatio kehityskeskustelun topikaalisissa siirtymissä [Recontextualisation and turn design in topical shifts within performance appraisal interviews]
Abstrakti
Artikkeli tarkastelee sitä, miten esimiehen ja alaisen välisissä kehityskeskusteluissa siirrytään kehityskeskustelulomakkeen aihepiiristä seuraavaan. Tutkimus keskittyy esimiehen tuottaman siirtymisvuoron muotoiluun. Tässä vuorossa esimies nimeää lomakkeesta uuden topiikin ja tekee ehdotuksen sen käsittelystä. Vuoron muotoilua lähestytään kahdesta näkökulmasta: Yhtäältä analysoidaan, millaisista piirteistä siirtymisvuoro rakentuu. Toisaalta tarkastellaan, miten esimies lainaa ja muuntelee eli rekontekstualisoi lomaketekstiä muodostaessaan lomakkeen seuraavaan aihepiiriin viittaavan substantiivilausekkeen. Tutkimusaineisto muodostuu kuudesta videokuvatusta kehityskeskustelusta sekä keskusteluihin liittyvistä kehityskeskustelulomakkeista. Aineistossa esiintyy 31 siirtymisvuoroa. Tutkimuksen kannalta tärkeä teoreettinen taustakäsite on rekontekstualisaatio. Rekontekstualisaatiolla tarkoitetaan sisältöjen siirtymistä ja muuntumista kontekstista toiseen, lomaketekstistä esimiehen puheeseen. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan käsitteitä.
Siirtymisvuorot rakentuvat tyypillisesti kahdesta osasta, joille voidaan tunnistaa eriytyneet tehtävänsä. Vuorojen ensimmäisessä osassa esimies muodostaa keskustelulomakkeeseen viittaavan substantiivilausekkeen ja osoittaa erilaisin kielellisin ja ei-kielellisin keinoin siirtymistä uuden topiikin käsittelyyn. Vuoron jälkiosassa hän ryhtyy tarkastelemaan topiikkia jostakin lomakkeeseen liittyvästä näkökulmasta. Tutkimuksen keskeisin havainto koskee lomaketekstin rekontekstualisoitumista: lomaketekstin perusteella muodostetut substantiivilausekkeet ovat merkitykseltään yleisempiä kuin lomakkeessa käytetyt ilmaukset. Rekontekstualisoiduista ilmauksista puuttuu tyypillisesti keskustelukumppanin henkilökohtaiseen suoriutumiseen viittaava elementti, kuten -kyky (yhteistyökyky) tai -taidot (vuorovaikutustaidot). Toisaalta myös silloin, kun siirtymisvuoron ensimmäisessä osassa käytetään lomakkeesta lainattua ilmausta, esimies saattaa vuoron jälkiosassa viedä keskustelua suuntaan, jossa hän ei arvioi alaisen työsuoritusta. Lomaketekstin ja esimiehen siirtymisvuorojen tarkasteleminen rinnakkain osoittaa, että kehityskeskusteluissa ei välttämättä ohjata huomiota alaisen työsuorituksen arviointiin, vaikka suoriutumista keskusteluissa käsitelläänkin.
---
Recontextualisation and turn design in topical shifts within performance appraisal interviews
This article examines the manner of proceeding from one item to another in an appraisal form during a performance appraisal interview. Specifically, the study examines turn design in turns where the superior announces a new topic from the appraisal form and begins to discuss it. Turn design is examined from two different perspectives: firstly, an analysis is made of how the superior’s turn is constructed. Secondly, the article investigates how the superior borrows or modifies – i.e. recontextualises – words from the written appraisal form as he formulates a noun phrase that refers to the text. The data comprises six video-recorded appraisal interviews and written appraisal forms. Therein, 31 examples of interest are found. One important theoretical concept in this article is that of recontextualisation. Here recontextualisation refers to the transformation and modification of contents from one context to another, i.e. from the appraisal form to the speech of the superior. Furthermore, the study makes use of concepts from conversation analysis and interactional linguistics.
The superior’s turn generally consists of two parts. In the first part the superior formulates a noun phrase that refers to the text and indicates a transition to the next topic with the help of various verbal and non-verbal resources. In the second part he addresses the new topic. The most important finding of the study deals with the process of recontextualisation: it appears that the noun phrases created by the superior are more general in tone than the original concepts in the appraisal form. In this regard, the noun phrases are generally missing an element that refers to the performance of the subordinate, such as kyky ‘ability’ (yhteistyökyky ‘ability to cooperate’) or taidot ‘skills’ (vuorovaikutustaidot ‘communication skills’). Comparing the text in the appraisal form with the words used by the superior in topical shifts demonstrates that, in appraisal interviews, attention is not necessarily paid to the performance of the subordinate, though performance is still discussed in these situations.
