Nimistö Vienan Karjalan asutushistorian lähteenä [Toponymy as a source for the settlement history of White Sea (Viena) Karelia]
Abstrakti
Vienan Karjalaksi sanotaan Venäjän Karjalan pohjoisosassa olevaa suurta aluetta, joka on ulottunut Vienanmereltä Suomen rajalle asti. Vaikka alue on maailmankulttuurissakin tunnettu sieltä kerätyn kalevalamittaisen runouden ansiosta, on Vienan historiaa ja kulttuuria tutkittu vain vähän. Artikkelissa sovelletaan nimistöntutkimusta asutushistorian tutkimukseen ja pyritään näin saamaan uutta ja tarkempaa tietoa Vienan väestön alkuperästä.
Vienan paikannimistö muovautui toisen vuosituhannen aikana, jolloin alueen karjalainen asutus syntyi kontakteissa sittemmin assimmiloituneen saamelaisväestön ja Vienanmeren rannikon venäläisten kanssa. Vienan Karjala sijoittui nykyisen Suomen ja Vienanmeren välisten yhdysteiden varteen ja sen nimistössä heijastuvat muinaiset vesi- ja maataipaleet sekä se, miten eri etniset ja kielelliset ryhmät (karjalaiset, hämäläiset ja savolaiset) käyttivät niitä.
Nimistötutkimus on osoittanut, että paikannimet muodostuvat tiettyjen rakenne- ja leksikaalis-semanttisten mallien mukaan. Tämä tapahtuu siten, että ihminen kielen omaksuessaan omaksuu myös häntä ympäröivän paikannimijärjestelmän. Kun hän joutuu antamaan nimiä maantieteellisille kohteille uudella asuma-alueella, hän käyttää samoja rakenteellisia (esim. suffiksit), sanastollisia ja semanttisia malleja, jotka ovat tuttuja jo asutuksen lähtöalueella.
Nimistön mallimuotoisuuteen pohjautuu artikkelissa käytetty typologis-maantieteellinen menetelmä, joka perustuu tietyille kielimuodoille ominaisten nimeämismallien etsimiseen ja kartoittamiseen. Monet paikannimimallit esiintyvät rajatulla alueella, jonka muodostuminen voi olla yhteydessä tietyn väestöryhmän ekspansioon ja etnisen alueen muotoutumisen historiaan.
Vienan nimistön analyysi todistaa, että tämän alueen asuttamisessa on ollut useampia vaiheita ja että väestöä on tullut useammasta suunnasta (Luoteis-Laatokan rannikolta, Hämeestä, Savosta, Itä-Pohjanmaalta, Vienanmeren rannikolta ja Keski-Karjalasta). Tämä antaa mahdollisuuden olettaa, että osa seudun paikannimistä on historiallisesti yhteydessä yllämaittujen alueiden kanssa ja niissä kuvastuvat väestön muuttoliikkeet nykyisen Suomen alueelta Vienan Karjalaan. Nimistöaineiston perusteella erotetaan esimerkiksi kaksi karjalaista muuttoaaltoa Vienan Karjalan asuttamisessa. Näiden muuttoaaltojen rinnakkaisuudesta todistaa moninainen joukko karjalaisperäisiä nimimalleja (esim. Nilos-/Ryhjä-), jotka tavataan toisaalta Laatokalta Vienaan Seesjärven kautta vievän reitin varrella, toisaalta Laatokalta Vienanmerelle entisen Käkisalmen läänin ja Itä-Kainuun kautta vievän reitin varrella. Viimeksi mainittuun reittiin liittynee suomalaisväestön muuttaminen Vienan Karjalaan. Mielestäni tämän todistaa se, että yllä mainitun vesireitin varrella tavataan sekä karjalais-, että hämäläisperäisiä paikannimiä (esim. Läpikäytävä, myös Hämeh-). Myöhäisin on venäläisperäisten nimien kerrostuma, joka on muodostanut Vienanmeren rannikon karjalais- ja venäläisväestön kosketuksen tuloksena. Suurin osa tämän ryhmän nimistä esiintyy pienten paikkojen nimityksissä, joita käytettiin yksittäisten kylien mikronimistössä. Toisaalta paikannimiaineisto viittaa venäläisen ja karjalaisen nimistösysteemin aikaisempaan vuorovaikutukseen. Sen todistuksena on se, että karjalainen nimistösysteemi on omaksunut venäläisen -šina (-щина) -rakennemallin.
Näin ollen Vienan nimimallien analyysi antaa mahdollisuuden tehdä etnolingvistisiä ja historiallisia johtopäätöksiä Vienan Karjalan asuttamisen kronologiasta, asutuksen leviämissuunnista ja -teistä sekä siitä kuinka erilaiset etniset ryhmät (saamelaiset, hämäläiset, savolaiset ja venäläiset) ovat osallistuneet Vienan Karjalan asuttamiseen.
---
Toponymy as a source for the settlement history of White Sea (Viena) Karelia
Viena Karelia is the name given to the large northern area of Russian Karelia that once extended from the White Sea to the modern Finnish border. Although the area is renowned throughout the world for the trochaic Kalevela-poetry collected there, the history and culture of Viena Karelia has been surprisingly little treated in scientific research.
In this article, the toponymy of White Sea Karelia is employed as a source with which to examine the settlement history of the region. Using toponymic material, it is possible to obtain detailed information regarding the origins of the people of Viena. Viena Karelia is situated along the main routes of communication between present-day Finland and the White Sea. Its toponymy thus reflects geographical features and bodies of water and sheds light upon the ways in which different ethnic groups (Karelians, Tavastians, and Savonians) have used them.
The toponymy of Viena Karelia developed throughout the second millennium as Karelian settlement there came into contact with the inland Sámi peoples (who gradually assimilated with the surrounding Finnic speakers) and the Russians living along the White Sea coast.
Toponymic research has demonstrated that place names are generally constructed according to particular structural, lexical, and semantic models. When learning a language, people also acquire the system of denomination employed in their environment. Therefore, when a newcomer in a particular area has to name geographical features, he will employ those structural, lexical, and semantic models that are already familiar to him. This also means that the areal distribution of toponymic models can be employed in reconstructing the movements of linguistic groups in the past.
In the analysis of the toponymy of a particular area, a typological-geographical method, outlined in the article, based on charting the naming models common to particular forms of language and their areal spread can be employed. Many toponymic models appear across a very limited area; the formation of such areas may be linked with the spread of particular ethnic or linguistic groups and the history of the formation of ethnic areas.
An analysis of the toponymy of Viena Karelia demonstrates that there have been a number of stages in the settlement of the region and that the population of the area has, most likely, come from many different directions (from the north-western shores of Lake Ladoga, from Tavastia, Savo, Eastern Ostrobothnia, from the White Sea coast, and from Central Karelia). The author postulates that some of the place names in Viena Karelia have historical connections with the aforementioned regions and that they reflect the movement of populations from the area of present-day Finland to Northern Karelia.
Further, the toponyms seem to indicate two distinct waves of Karelian migration in the settlement of Viena Karelia. The parallel nature of these waves is demonstrated by diverse groups of Karelian toponymic models (e.g. the Nilos-/ Ryhjä-), which are found along the route from around Lake Ladoga via Seesjärvi to Viena on the one hand, and along the route from Lake Ladoga to the White Sea, leading through the former province of Käkisalmi and Eastern Kainuu, on the other. The latter route may also be associated with the migration of Finns to Viena Karelia. The author demonstrates this by pointing to the occurrence of both Karelian and Tavastian place name types along the route (for instance, Läpikäytävä, and the Hämeh-, from Häme ‘Tavastia’).
The newest layer in Northern Karelian toponymy is of Russian origin. This arose as a result of contact between Karelians and Russians along the White Sea coast. The majority of names belonging to this group denote very small features, such as micro-toponymic objects specific to individual villages. However, the place-name corpus indicates previous interaction between the Russian and Karelian toponymical systems. Indicative of this is the fact that Karelian toponymy has adopted the Russian structural model -šina (-щина).
The analysis of the toponymic models of White Sea Karelia offers the researcher the possibility to form both ethnolinguistic and historical conclusions regarding the chronology of Karelian settlement, the direction of population spread, and the routes they took, as well as to consider the ways in which different ethnic groups (Tavastians, Savonians, Russians, and the Sámi people) have contributed to the settlement of Viena Karelia.
