Kieli-iteolokioita vähemistöavisissa [Language ideologies in minority-language journals]
Abstrakti
Artikkeli käsittelee vähemmistölehtitekstien kieli-ideologioita kvalitatiivisesti. Siinä tarkastellaan kolmen kielivähemmistön, csángón-, meän- ja kveeninkielisten neljässä lehdessä ilmaistuja kieli-ideologioita. Analyysin kohteena on, millaisia kieli-ideologioita vähemmistöjen suhtautuminen omaan kieleen, enemmistökieleen sekä kaksi- ja monikielisyyteen heijastaa ja mitä kielen standardisoinnin tärkeydestä ja kielen ja identiteetin välisestä suhteesta ajatellaan.
Artikkelissa käsitellään ensin yleisiä ja teoreettisia kysymyksiä, jotka liittyvät kieli-ideologian määrittelemiseen ja tutkimusasetelman tarkentamiseen. Sen jälkeen esitellään tutkittavat kielivähemmistöt ja lehdet, joista aineisto on kerätty (unkarin- ja romaniankielinen Moldvai Magyarság, suomen-, kveenin- ja norjankielinen Ruijan Kaiku, meän- ja ruotsinkielinen Met ja meänkielinen Meänmaa). Aineistosta nousevat esille alemmuuden, pluralismin eli liberalismin sekä kielen ohjaamisen tarpeen ideologiat. Lisäksi yhden ideologian mukaan kieltä pidetään identiteetin tärkeimpänä perustana.
Artikkelissa analysoiduista vähemmistölehdistä näkyy selvästi, kuinka voimakkaita tunteita kieli herättää. Lehtien kesken on myös eroa siinä, millaisia ideologioita teksteissä representoidaan. Esimerkiksi csángón tapauksessa nousee keskeiseksi korostaa yhtenäisyyttä unkarin kielen standardin kanssa, kun taas meän- ja kveeninkielisissä lehdissä tällainen ideologia suhteessa suomen kielen standardiin ei tule näkyviin. Artikkelin lopuksi esitetään kokoavasti, kuinka neljän lehden profiili ja kirjoittajien kieli-ideologiat vaikuttavat siihen, millaisia kieli-ideologioita nostetaan esille.
Artikkeli on meänkielinen. Meänkielellä ei ole vielä standardimuotoa, ja siksi kirjoittaja on valinnut käyttöönsä sen meänkielen variantin, jolla on julkaistu eniten, esimerkiksi ensimmäinen ja tähän saakka ainoa meänkielen kielioppi ja ensimmäisen meänkieli–ruotsi–suomi-suursanakirjan kaksi ensimmäistä osaa.
---
Language ideologies in minority-language journals
The topic of this study is language ideologies in minority-language journals. The research is qualitative, and it analyses the language ideologies expressed in four journals in three minorities: speakers of Csángó, Meänkieli and Kven. The author’s primary focus is on what language ideologies are reflected regarding the relation of minorities to their own language, to the majority language, and to bi- and multilingualism; what they think about the importance of language standardisation and about the relationship between language and identity.
The first part of the study deals with general and theoretical issues, such as specifying the problems to be examined, as well as definitions. The article then presents the minorities and journals at the focus of this study (Moldvai Magyarság, written in Hungarian and Romanian; Ruijan Kaiku, written in Finnish, Kven and Norwegian; Met, which publishes articles in Meänkieli and Swedish, as well as Meänmaa, publishing in Meänkieli). The text corpus reveals the ideologies of inferiority, of pluralism or liberalism, of the necessity of language care, and the ideology which considers language the basis of identity.
An analysis of these journals attests to the fact that language rouses strong feelings. Certain differences can be discerned between the journals as regards the ideologies the respective texts represent. In the case of the Csángó journal, for instance, emphasis is laid on unity with the Hungarian-language standard; at the same time, in the Meänkieli and the Kven journals this kind of ideology is totally absent.
Finally, the article provides a summation of the ways in which the respective profiles of the four journals and the language ideologies of the journalists influence the prominence of certain language ideologies.
It is important to mention that there is currently no standard Meänkieli; this is why the writer has chosen to use the variety of Meänkieli in which most of its literature has been published, as represented in, for instance, the first and thus far only published grammar of Meänkieli, as well as the first two volumes of the first ever Meänkieli-Swedish-Finnish comprehensive dictionary.
