Kuka, mitä, häh? Korjausaloitteet suomalaisessa arkikeskustelussa [Other-initiation of repair in Finnish everyday conversation]
Abstrakti
Artikkeli käsittelee suomalaisen arkikeskustelun korjausaloitteita eli vuoroja, joilla osoitetaan, että edellisen vuoron kuulemisessa tai ymmärtämisessä on ongelma. Tavoitteena on tuoda perustutkimuksellista tietoa siitä, millaisia korjausaloitteita suomalaisessa arkikeskustelussa käytetään ja mitä vuorovaikutuksen ongelmia erilaisilla korjausaloitteilla käsitellään.
Aineistona on 37,5 tuntia kasvotusten ja puhelimessa käytyjä arkikeskusteluja, joista löytyi yhteensä 522 korjausaloitetta. Määrällisesti eniten on avoimia korjausaloitteita (mitä, tä(h), N = 156) sekä ymmärrysehdokkaita (N = 135). Kysymyssanan sisältäviä korjausaloitteita, toistoja ja kysymyslauseita käytetään aineistossa näitä hieman harvemmin.
Analyysi tuo tietoa korjausaloitevuorojen muotoilusta ja osoittaa, että vuorovaikutuksessa on toistuvia ongelmatyyppejä. Yhtäältä on niin, että joidenkin ongelmatyyppien ratkaisemiseen hyödynnetään useanlaisia korjausaloitteita. Esimerkiksi erilaiset viittaussuhteiden ongelmat ovat arkisissa vuorovaikutustilanteissa tavallisia: kuulija ei esimerkiksi ymmärrä, mihin keskustelukumppanin käyttämä pronomini tai erisnimi viittaa. Tämäntyyppisiin ongelmiin reagoidaan aineistossamme kysymyssanakorjausaloitteilla, kysymyssanan ja toiston yhdistelmillä sekä ymmärrysehdokkailla. Myös kuulemisen ongelmat ovat tavallisia, ja niihin reagoidaan joko avoimilla korjausaloitteilla tai toistoilla. Toisaalta esimerkiksi ymmärrysehdokkailla näyttää olevan oma erityinen tehtävänsä edeltävän puheen perusteella tehtävien implikaatioiden tarkistamisessa. Avoimilla korjausaloitteilla taas reagoidaan erilaisiin puheen ja toiminnan päällekkäisyyksiin eikä samaan ongelmatyyppiin tässä aineistossa käytetä muita korjausaloitteita.
Tulokset nostavat esiin myös korjausjäsennyksen rajaukseen ja korjausaloitteiden määrittelyyn liittyviä haasteita sekä jatkotutkimustarpeita. Jatkotutkimusta tarvittaisiin esimerkiksi siitä, miten kehollinen toiminta, vuorovaikutustilanteen fyysinen konteksti ja mahdollisesti mukana olevat teknologiset tai muut artefaktit ovat yhteydessä korjauksen jäsentymiseen. Erityisesti suomalaisessa tutkimuksessa tarvittaisiin lisää tietoa myös korjausaloitteiden prosodiasta.
Other-initiation of repair in Finnish everyday conversation
The article analyses other-initiation of repair in Finnish everyday conversation, i.e. different types of turns that indicate trouble in hearing or understanding the previous turn-at-talk, or a part of it. The study provides an overall look at different types of repair initiators in Finnish conversation and concentrates on two basic questions: What kinds of turns are used as repair initiators? What kinds of problems do different kinds of initiators indicate?
The data consist of 37,5 hours of everyday conversation, both on the phone and in face-to-face situations. Altogether this includes 522 repair initiators. The most frequent types are open-class repair initiators (e.g. mitä ‘what’; N = 156) and candidate understandings (N=135). Somewhat less frequent types of repair initiation are question words, combinations of question word and repeat, repeats and interrogative clauses.
Analysis of the data provides insight into the formats of repair initiation and shows that there are recurrent types of problems that interactants face in conversation. On the one hand, several types of repair initiators can be used to deal with certain kinds of trouble. For instance, problems of interpreting reference are common in interaction: the recipient has difficulty understanding the reference of a pronoun or a proper name. This type of trouble can be indicated with questions words, combinations of question word and repeat, and with candidate understandings. Problems of hearing are frequent as well, and they are indicated with open-class repair initiators and partial repeats of the trouble source turn. On the other hand, candidate understandings have their own special function in indicating problems understanding the implications of the previous talk. Open-class repairs are commonly used to deal with problems caused by overlapping talk and action, and other types of initiators are not used for this purpose.
The study also discusses the challenges in classifying repair initiators and the boundaries between different actions that the same formats can accomplish. Further analysis is needed on several aspects of the topic: for instance, on the prosody of the repair initiators, and on the embodied nature of repair initiation.
