Kielen opiskelu ja tunteet. Affekti jäsentämässä opiskelijoiden aloittamia kysymyssekvenssejä vieraan kielen oppitunneilla [Language study and emotion. Affect-driven student-initiated question sequences in foreign-language classes]
Abstrakti
Artikkeli käsittelee opiskelijoiden kysymyksiä suomi vieraana kielenä -yliopisto-opetuksessa Ranskassa. Kirjoittaja esittää, että opiskelijan kysymys voi synnyttää perinteisesti dyadiseksi kuvatussa luokkahuonevuorottelussa kompleksisia vuorottelutilanteita, jotka avaavat kaikille osallistujille mahdollisuuden osallistua keskusteluun.
Opiskelijoiden aloittamien kysymyssekvenssien rakenne on kolmiosainen. Opiskelijan kysymys projisoi opettajan vastauksen, johon opiskelija reagoi kolmannella, sekvenssin päättävällä vuorolla. Kolmas vuoro toimii ymmärtämisen osoituksena, jolla opiskelija ottaa myös kantaa opettajan vastauksen sopivuuteen sekä osoittaa sen hyväksymistä tai torjumista.
Kysymys on toimintaa, joka perustuu puhujia erottavaan episteemiseen statukseen ja avaa tästä syystä neuvottelut asiantuntijuudesta sekä opettajan ja kysyjän välillä että opiskelijoiden kesken. Tilanne muuttuu kompleksiseksi silloin, kun opiskelijatoverit kommentoivat kysymystä, vastaavat siihen tai aloittavat kysymykseen liittyvää sivutoimintaa.
Kysymyssekvensseihin voi sisältyä tunneilmauksia, joita kysyjä tuo esille joko kysymysvuorossa tai kolmannen position palautevuorossa. Opiskelutoverit käyttävät tunteiden ilmaisemiseen kannanottoja tai sivutoimintoja. Tunteita tehdään eri keinoilla tunnistettaviksi. Tutkitussa luokkahuonekontekstissa tunneilmauksilla osoitetaan pääasiassa yllätystä, turhautumista sekä huvittuneisuutta. Tunneilmauksia voi käyttää myös tarkoituksellisesti vuorovaikutuksellisina resursseina, jolloin tilanne ohjautuu uuteen suuntaan.
Tunneilmaukset sitovat kysymys–vastaus-vierusparin jäsenet sekä sitä seuraavan opiskelijan palautevuoron tiiviisti yhteen. Tunnelatauksen sisältävät sivukommentit vaikuttavat vuorotteluun sekä mahdollisesti osallistumiskehikkoon. Useimmissa tapauksissa opiskelijat rakentavat tunneilmauksilla yhteisymmärrystä sekä yhteisyyden tunnetta. Asiantuntijuutta tai tunneilmausten kohdetta koskeva erimielisyys taas estää yhteisymmärryksen ja yhteisyydentunteen rakentumista.
---
Language study and emotion. Affect-driven student-initiated question sequences in foreign-language classes
The article examines questions asked by students during lessons of Finnish as a foreign language given at a French university. The author posits that classroom interaction, traditionally described as dyadic, can become complex through students’ questions, as they offer all interlocutors the opportunity to participate in the discussion.
Student-initiated question sequences generally follow a three-part pattern: the student’s question elicits the teacher’s answer, to which the student then reacts with a third, sequence-closing turn. To assert understanding, the feedback turn is in a sequential position. Through this turn, the student can assume a stance regarding the answer’s conformity with the question and show whether s/he accepts or rejects the answer.
Questioning is an action based on the speaker’s epistemic status, and as such it opens up a space for negotiations on expertise, both between teacher and questioner and among all the other students. The situation becomes complex in instances where other students comment upon the question, answer it, or initiate by-play activities.
Question sequences may contain affect keys, which are introduced into the conversation either in the question position or during the feedback turn. Other students use assessments or by-play activities to express their emotional stance. Affectivity, however, is made relevant in a different manner. In classroom data used here, the emotions expressed are mostly those of surprise, frustration and enjoyment. Additionally, affect keys may be used on purpose. In these instances they function as interactional resources that allow the speaker to steer the interaction in a new direction.
Affect keys tie the question–answer adjacency pair and the following turn together. Similar, affect-laden by-play activities influence turn-taking and the participation frame. In most cases, students construct an intersubjectivity and share the experience through affect-laden turns. The construction of intersubjectivity and the sense of shared experience may, however, be hindered by certain discrepancies regarding the epistemic stance or the object of the affective stance.
