Maahanmuuttodiskurssit eduskuntapuolueiden vuoden 2015 vaalimateriaaleissa
Abstrakti
Artikkeli tarkastelee, millaisin kielellisin keinoin maahanmuuttoa kuvataan kevään 2015 eduskuntavaalimateriaaleissa. Tutkimus pohjautuu kriittisen diskurssintutkimuksen viitekehykseen, jossa kiinnostus kohdistuu erityisesti diskurssin rooliin eriarvoisuuden ja dominoivien valtasuhteiden tuottamisessa ja haastamisessa. Aineisto koostuu eduskuntapuolueiden vuoden 2015 vaaliohjelmien maahanmuuttoa käsittelevistä osista sekä perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Artikkelissa analysoidaan, millaisia maahanmuuttoon liittyviä diskursseja aineistosta on tulkittavissa ja millaisin kielellisin keinoin diskursseja rakennetaan.
Analyysin perusteella aineistosta on tulkittavissa neljä eri maahanmuuttodiskurssia, jotka ovat yleisyysjärjestyksessä talous-, ihmisoikeus- ja turvallisuusdiskurssi sekä nationalistinen diskurssi. Näistä hierarkkisia valtasuhteita vastustamaan asettuu ihmisoikeusdiskurssi, jossa maahanmuuttoa tarkastellaan sekä maahanmuuttajien oikeuksien että Suomen velvollisuuksien näkökulmasta. Talousdiskurssi puolestaan edustaa hegemonista merkityksellistämisen tapaa, sillä jokainen puolue käsittelee maahanmuuttoa taloudellisena kysymyksenä. Diskurssin sisällä on kuitenkin variaatiota siinä, esitetäänkö maahanmuutto kansantalouden kannalta hyödyllisenä vai haitallisena ilmiönä. Taloudellisilla argumenteilla perustellaan sekä maahanmuuton helpottamista että sen rajoittamista.
Maahanmuutosta luodaan uhkaavaa kuvaa myös turvallisuusdiskurssissa sekä nationalistisessa diskurssissa, joista molempia käytetään legitimoimaan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Turvallisuusdiskurssissa konstruoidut uhat ovat konkreettisia, kuten rikollisuutta ja terrorismia. Nationalistisessa diskurssissa kyse on symbolisesta uhasta, jonka esitetään juontuvan maahanmuuttajien oletetusta erilaisuudesta ja sopeutumattomuudesta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Discourses of immigration in parliamentary parties’ political platforms 2015
The article examines the ways in which Finnish parliamentary parties represent immigration in their political manifestos. Applying critical discourse analysis, the study discusses how inequality and power relations regarding immigration are legitimated, reproduced and challenged through discourse. The data employed was published during the campaign for the parliamentary election of 2015 and includes the sections of party manifestos which cover immigration, as well as the immigration policy paper by the Finns Party. The questions explored are what kinds of discourses of immigration the data portrays and how these discourses are constructed linguistically.
As a result, four different discourses of immigration have been identified. These include the discourses of economy, human rights, security and nationalism. Based on the analysis, the discourse of human rights can be interpreted as the main discursive tool used to challenge the status quo. In this discourse, immigration is justified by appealing to equality and international human rights commitments.
The discourse of economy is drawn upon by all parliamentary parties, construing it as a hegemonic way of representing immigration in the data. Economic discourse contains two different standpoints. The first perspective deals mainly with occupational immigration, in which case immigrants are welcomed, provided that they benefit the state economy either as workforce or as students. The other perspective represents immigrants, refugees and asylum seekers in particular, as an economic burden, thus reinforcing dominant power relations.
Constructing immigration as a threat is characteristic of the discourses of security and nationalism. The former concerns concrete security threats, such as crime and terrorism, whereas the latter presents immigration as an unnatural phenomenon that needs to be controlled in order to protect Finnish society and values. Both discourses are used as tools to legitimate the tightening of migration policies.
