Joka-relatiivilauseen tulkinnasta [On the interpretation of the Finnish joka relative clause]
Abstrakti
Artikkeli käsittelee joka-relatiivilauseen tulkintoja kahdessa kirjoitetun nykysuomen tekstilajissa, elokuva-arvosteluissa ja kontakti-ilmoituksissa. Artikkelissa ehdotetaan, että suomen kielen joka-relatiivilauseita tarkasteltaessa on mielekästä puhua vain yhdestä konstruktiotyypistä, joka voi saada erilaisia tehtäviä eri käyttöympäristöissä. Analyysi vahvistaa sitä aiemminkin fennistiikassa esiin noussutta havaintoa, ettei suomen kielessä voida selvästi erottaa restriktiivistä relatiivikonstruktiota epärestriktiivisestä (esim. Pääkkönen 1988, Helasvuo 1993), vaan yksittäisen joka-relatiivilauseen tulkinta syntyy aina käyttökontekstissaan. joka-relatiivilauseiden tulkinnat pysyvät usein moninkertaisina, ellei niiden tulkintaa erityisesti varmenneta siihen soveltuvilla kieliopillis-semanttisilla elementeillä (esim. pro-aineksilla).
Artikkelissa analysoidaan relatiivilauseiden tehtäviä ensin restriktiivisyyden ja epärestriktiivisyyden näkökulmasta. Analysoidun aineiston valossa konstruktioiden tulkinnat ovat vahvasti sidoksissa tekstilajiin: kontakti-ilmoituksia hallitsee joka-relatiivilauseiden restriktiivinen tulkinta, siinä missä elokuva-arvosteluissa ylivoimaisesti yleisin on epärestriktiivinen tyyppi. Tämän jälkeen joka-relatiivilauseita tarkastellaan niiden diskurssifunktioiden näkökulmasta ja tuodaan esiin, miten eri funktiot limittyvät toisiinsa ja miten eri tulkintoja voidaan analysoida suhteessa relatiivilauseiden alisteisuuteen. Lopuksi artikkelissa ehdotetaankin, että kirjoitetun kielen joka-lauseet voidaan asettaa funktionaaliselle jatkumolle sen suhteen, miten niiden eri tulkinnat jäsentyvät suhteessa alisteisuuteen.
---
On the interpretation of the Finnish joka relative clause
The article analyses the use of joka (‘that’, ‘which’) relative constructions in two written genres of Finnish, film reviews and personal ads, and suggests that, in the data in question, all joka relative constructions share the same grammatical pattern, in which two or more states of affairs are conjoined by the pronoun joka. The use of joka does not, in other words, instantiate two different constructions, a restrictive and non-restrictive relative construction (see also Pääkkönen 1988, Helasvuo 1993). Instead, interpretations as either restrictive or non-restrictive are construed by recipients in real usage events with the help of all the contextual information available. The study suggests that joka clauses are often open to multiple, simultaneous interpretations, unless their functions are disambiguated with specific lexico-grammatical means (e.g. pro-elements); it might not even be necessary for interactants to make clear-cut categorisations in terms of their functions.
The article approaches the functions of joka relative clauses first by analysing them through the categories of restriction and non-restriction. In the analysed data, an interpretation as either restrictive or non-restrictive is shown to be strongly tied to the genre in question: personal ads favour the restrictive interpretation, whereas film reviews are dominated by non-restrictive joka clauses. The writer then takes a closer look at the textual functions of joka clauses and shows how these overlap in many ways, with regard both to their function and subordinate status. The author posits that the uses of joka relative clauses in written Finnish can be arranged on a functional continuum proceeding from the most subordinate to the least subordinate case.