”Nyt Litti järki käteen!”
Televisiolle suunnatut direktiivit #ylemmfutis-tviiteissä
Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan yhtä live-tviittaamiseen liittyvää vuorovaikutuskäytännettä, televisiolle suunnattuja direktiivisiä tviittejä. Tutkimusaineisto koostuu jalkapallon MM-kisojen Ylen televisiolähetyksistä ja lähetysten aikana #ylemmfutisaihetunnisteella lähetetyistä tviiteistä. Vaikka Twitterin kautta televisiokatsojat voivat kohdistaa viestejään paitsi toisilleen myös televisiolähetyksen osallistujille, on aiempi live-tviittaamiseen liittyvä tutkimus osoittanut, ettei televisiossa juuri vastata sille suunnattuihin viesteihin. Artikkelin päätavoitteena onkin selvittää, onko televisiolähetyksen osallistujille kohdistetuilla direktiiveiksi muotoilluilla viesteillä muita vuorovaikutuksellisia funktioita.
Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään digitaalista keskustelunanalyysia, joka soveltaa perinteisen keskustelunanalyysin välineitä ja käsitteistöä teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen analysoimiseen. Tarkastelemalla rinnan televisiolähetystä ja tviittejä artikkelissa havainnollistetaan, miten live-tviittaajat rakentavat sekventiaalisuutta intermediaalisesti suuntautuen samanaikaisesti meneillään olevaan lähetykseen ja muihin live-tviittaajiin.
Tutkimus osoittaa, että direktiiveiksi muotoilluilla tviiteillä ei (pelkästään) pyritä ohjaamaan televisiolähetyksen osallistujien toimintaa, vaan niiden kautta tviittaaja voi näyttää muille live-tviittaajille virheitä ja epäkohtia esimerkiksi selostuksessa tai tuomaritoiminnassa ja arvioida ja arvottaa samalla tätä lähetyksessä meneillään olevaa toimintaa. Analysoimalla aloitusviestien lisäksi myös niiden saamia vastauksia osoitetaan, että tviittajat suuntautuvat toistensa direktiivisissä viesteissä ohjailufunktion sijaan siihen affektiseen kannanottoon, jota viestin tulkitaan välittävän.
“Get real, Litti!”: Directives addressed to the television in tweets with the hashtag #ylemmfutis
This article examines the interactional practice of live tweeting, specifically manifested in directive tweets addressed to the television. The data comprises FIFA World Cup broadcasts on Yle (the Finnish Broadcasting Company) and tweets with the hashtag #ylemmfutis (‘#yleworldcup’) sent during those broadcasts. Although Twitter enables the connection not only between television viewers but also between a viewer and a participant on TV, some previous studies have shown that television actors do not generally respond to such unsolicited messages. Thus, the main objective of this article is to investigate whether these directive tweets represent any other interactional functions.
Methodologically, the article draws on digital conversation analysis, which applies tools and concepts from conversation analysis in the analysis of technologicallymediated communication. By examining the broadcast and tweets simultaneously, the article shows how live-tweeters construct sequentiality in an intermedial way by simultaneously orienting both to the ongoing broadcast and other live-tweeters.
The study shows that tweets designed as directives are not (only) meant to guide the actions of television actors, but through these tweets a tweeter can point out mistakes and flaws (e.g. in the commentary or refereeing) to other live-tweeters and evaluate the action in question. By analysing responses to initiative tweets, I show that instead of a directive function, the tweeters orient to the affective assessment of the messages.