Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta
Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta taidosta
Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan Yleisten kielitutkintojen (Yki) arvioijien (N = 44) käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta. Lisäksi artikkelissa kuvataan, mistä oppijoiden ensikieli tunnistetaan ja kuinka tunnistaminen vaikuttaa käsityksiin kielitaidosta. Näkökulma kielitaitokäsityksiin perustuu kontekstuaaliseen käsitystutkimukseen.
Artikkeli on osa Suomen Akatemian Rikkinäistä suomea – Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan viiden ensikielen kautta vieraan aksentin vaikutusta suomen kielen taidosta annettaviin arvioihin. Tässä artikkelissa keskitytään vironkielisiin oppijoihin (N = 10), joiden puhesuorituksille arvioijat antoivat Ykin arviointikriteereiden avulla erilliset taitotasoarviot sekä holistisesta yleiskriteeristä että kuudesta analyyttisestä kriteeristä. Lisäksi arvioijia pyydettiin kirjoittamaan huomioita suorituksesta, nimeämään oppijoiden ensikieli ja perustelemaan oletuksensa. Artikkelissa keskitytään arvioijien kirjallisiin huomioihin, joita analysoidaan diskurssianalyysin avulla.
Analyysi osoittaa, että koulutustausta, työkokemus ja kokemukset erilaisista S2oppijoista sekä ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri kuvastuvat arvioijien kielitaitokäsityksissä. Viro ensikielenä tunnistettiin hyvin, ja tunnistamisella oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta. Lähdekielen vaikutusta kommentoitiin usein, ja kielitaidon tasoon näytti liittyvän odotuksia lähisukukielisyyden vuoksi. Suorituksia kuvailtiin sujuviksi, luonteviksi ja ymmärrettäviksi, mutta ne yhdistettiin eri analyyttisiin kriteereihin, ja niiden merkitys vaihteli arvioijien kesken. Arvioinnissa keskityttiin ilmaisun tarkkuuteen ja laajuuteen sekä rakenteiden hallintaan, joista vironkieliseksi tunnistetut saivat ei-tunnistettuja oppijoita paremmat arviot. Sen sijaan ääntämisen ja fonologian hallinnassa vironkieliseksi tunnistetuilla nähtiin paljon puutteita, koska lähdekieli tunnistettiin juuri ääntämisestä. Ääntämisen lisäksi puhetavalla ja tuotoksen sisällöllä oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta.
Fluent but influenced by Estonian: Rater perceptions of the spoken Finnish skills of L1 Estonian speakers in National Certificate exams
This paper studies the perception of National Certificate (NC) raters (N=44) of the spoken Finnish of L1 Estonian speakers. The paper further describes ways to identify the learners’ L1 and what effect this identification has on the perception of their language skills. The approach relies on contextualised conceptual research.
The data is gathered from the research project ‘Broken Finnish: Accent Perceptions in Societal Gatekeeping’, funded by the Academy of Finland. Concentrating on five different L1 languages, the project examines the influence of foreign accent on assessing spoken Finnish. This article focuses on the spoken products of L1 Estonian speakers (N=10) who were assessed using the NC assessment criteria by granting each learner separate proficiency levels on the basis of both a general holistic criterion and six analytical criteria. In addition, the raters were asked to write up their comments regarding the learner’s product, to name their L1, and to give reasons for these assumptions. These comments have been analysed from the perspective of discourse analysis.
Educational background, work experience, and experience of different L2 learners as well as surrounding societal and cultural factors are all reflected in the raters’ perceptions. L1 Estonian was readily identified and this identification had clear implications for the perceptions of the learner’s skills. The impact of the learner’s source language was often commented upon, and there were certain expectations regarding their proficiency level due to the proximity of the two languages. The products were described as fluent, natural and understandable, but these concepts were related to different analytical criteria and their significance varied from rater to rater. Assessments focused on accuracy and range as well as grammatical control, and better assessments were granted to those identified as Estonians than those who were not. As the Estonians were identified from their pronunciation, the raters found several shortcomings with respect to pronunciation control and phonology. In addition to pronunciation, the learner’s manner of speaking and speech content were extrapolated to form wider assumptions regarding their skill levels.
