#eiku – itsekorjauksesta moniäänisyyteen
Abstrakti
Artikkeli käsittelee suomen kielen eiku-partikkelia, joka on puhutussa keskustelussa yleinen omaan tai toisen vuoroon kohdistuvan korjauksen aloituskeino. Tutkimuksessa tarkastellaan eiku-partikkelia kirjoitetussa keskustelussa. Aineistona käytetään Twitteriä, josta on kerätty yhteensä 760 julkista twiittiä hakusanoilla eiku tai #eiku. Analyysissä käy ilmi, että eiku-partikkelia käytetään Twitterissä osin samanlaisissa tehtävissä kuin puhutussa keskustelussa, esimerkiksi toisen keskustelijan vuoroon kohdistuvien korjausvuorojen alussa. Tällaista vuoroa voidaan käyttää sekä vilpittömään että humoristiseen korjaukseen. Viestin sisällä eiku-partikkelilla voidaan rakentaa puhutun keskustelun itsekorjausta imitoiva, humoristinen itsekorjaus.
Esiin nousee aiemmassa tutkimuksessa tuntematon tapa käyttää eiku-partikkelia puheenvuoron lopussa, jolloin partikkelia seuraava korjaus jää implisiittiseksi, lukijan pääteltäväksi. Erityisesti tällöin eiku-partikkelista on tavanomaista muotoilla hashtag #eiku; loppuasemainen #eiku-hashtag on tutkimusaineistossa yleisin eiku-partikkelin käyttötapa. Typografisesti variantit eroavat toisistaan erityisesti siinä, että loppuasemainen eiku-partikkeli kirjoitetaan tavallisesti isolla alkukirjaimella ja sen jälkeen voidaan lisätä affektia ilmaisevia pisteitä tai sanallinen lisäys, kun taas #eiku-hashtag kirjoitetaan lähes poikkeuksetta pienellä alkukirjaimella viestin viimeiseksi elementiksi. Kumpikin variantti erotetaan muusta viestistä edeltävän virkkeen lopettavalla välimerkillä ja mahdollisesti kappaleenvaihdolla. Kirjakielisemmän eiku-partikkelin yhteydessä ei käytetä emojeita tai hashtageja. Sosiaalisen median erikoiskieltä ilmentävän #eiku-hashtagin yhteyteen niitä voidaan lisätä.
Loppuasemainen #eiku toimii Twitter-keskustelussa konventionaalistuneena metapragmaattisena kommenttina, jolla kontekstualisoidaan ei-vakavuutta, moniäänisyyttä ja ironiaa. #eiku-hashtagiin päättyvällä viestillä voidaan käsitellä moraalisia rajoja sekä ilmaista keskustelussa huumoria ja yhteisöllisyyttä tai kritiikkiä sosiaalisessa mediassa esillä olevaa uutisaihetta kohtaan.
#eiku – from self-repair to polyphony
This article analyses the Finnish particle eiku, which is a common expression for initiation of self-repair or other-repair. The data used in the study is of written conversation, collected from Twitter with the search terms eiku and #eiku. The data consists of 760 public tweets. Through the analysis is shown that, the eiku particle on Twitter may be used partially as in spoken interaction, for example in initiation of other-repair. Such a turn may be used for sincere or humorous repair. Within a single tweet, the eiku particle may appear as a vehicle for expressing self-repair in a humorous sequence, imitating the self-repair of spoken language.
Another discovery that arises in the study is the turn-final use of the particle eiku. When the particle is used at the end of a turn, it leaves the repair followed by the particle implicite, for the reader to discover. Turn-finally, it is most common to use the hashtag #eiku; in the data, the turn-final use of #eiku appears the most common usage of the particle at hand. The two variants (eiku, #eiku) have some typographically significant differences. Firstly, the turn-final eiku is usually written with a capital letter and is followed by several commas implicating emotion, or by a lexical addition. However, the hashtag #eiku usually appears at the very end of a tweet, written with a non-capital letter. Both variants tend to be separated from the preceding text with sentence-final punctuation and even change of paragraph. Moreover, no emojis or hashtags are used with eiku, which appears more literary of the two variants. On the contrary, #eiku may be accompanied by such features typical of social media.
On Twitter, the turn-final #eiku appears conventionalized as a metapragmatic comment. The hashtag #eiku is being used to contextualize non-serious stance, polyphony and irony. A tweet with turn-final #eiku discusses moral boundaries and in conversation, is used to express humour, togetherness or critique towards a news topic presented in social media.
