Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla

• Mira Huusko Kansallinen koulutuksen arviointikeskus https://orcid.org/0000-0003-2726-7250
• Riitta Pyykkö Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0001-8487-305X

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.111579

Avainsanat: Bolognan prosessi, korkea-asteen koulutus, osaaminen, korkeakoulututkinnot, yleiset valmiudet

Abstrakti

Osaamistavoitteiden määritteleminen on osa Bolognan prosessia, Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista ja tutkintojen tuoman osaamisen vertailtavuuden tavoitetta. Sisältöosaamien lisäksi tärkeiksi ovat nousseet työelämävalmiudet eli niin sanotut yleiset valmiudet. Tarkastelemme yleisiä valmiuksia neljän koulutusala-arvioinnin yhteydessä kerätyissä tutkintokohtaisissa vahvistetuissa osaamistavoitteissa (N = 628). Kuvaamme, millaisia yleisiä valmiuksia korkeakoulujen eri koulutusalojen osaamistavoitteissa oli sekä millaisia alakohtaisia ja korkeakoulusektoreiden välisiä eroja niissä oli. Aineistot analysoitiin monimenetelmällisellä otteella, joka alkoi laadullisella sisällönanalyysillä ja jatkui määrällisellä tarkastelulla. Yleisten valmiuksien kuvausten laaja kirjo ulottui työssä pärjäämisen valmiuksista kestävään kehitykseen. Osaamistavoitteiden kirjoittamistavat vaihtelivat. Yleisten valmiuksien tavoitekuvaukset erosivat jonkin verran koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet olivat konkreettisempia kuin yliopistojen asettamat tavoitteet. Eniten määriteltiin tutkimusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) koskevia valmiuksia ja työelämässä pärjäämisen valmiuksia. Vähiten sijaa saivat kestävän kehityksen valmiudet ja opintojen prosessivalmiudet.