Työhyvinvointitoimijuus esihenkilötyössä

Tarinoita uuden toimijuuskäsitteen taustalle

• Merianna Rossi Jyväskylän yliopisto
• Katja Vähäsantanen Hämeen ammattikorkeakoulu https://orcid.org/0000-0003-3521-4802
• Saara Pyykkönen Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0003-3125-0646

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.126142

Avainsanat: esihenkilötyö [http://www.yso.fi/onto/yso/p24182], työhyvinvointi [http://www.yso.fi/onto/yso/p1835], työhyvinvointitoimijuus, työhyvinvointivalmennus, työhyvinvoinnin kehittäminen, ohjaus (neuvonta ja opastus) [http://www.yso.fi/onto/yso/p178]

Abstrakti

Työhyvinvointi ja sen tukeminen on oleellista työelämässä yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Esihenkilöt ovat tärkeitä työntekijöiden työhyvinvoinnin tukijoina, mutta oleellista on myös kiinnittää huomiota heidän omaan työhyvinvointiinsa ja sen tukemiseen. Narratiivisessa tutkimuksessamme tarkastelemme julkisen sektorin esihenkilöiden työhyvinvointitoimijuutta.

Ymmärrämme työhyvinvointitoimijuuden työhyvinvointia koskevien kokemusten ja asenteiden sekä sitä koskevien tekojen, valintojen ja päätösten yhtymäkohtana. Esihenkilötyössä työhyvinvointitoimijuus kattaa oman työhyvinvointia koskevan toiminnan sekä heijastuu työntekijöiden työhyvinvointiin ja sen tukemiseen.

Tutkimme työhyvinvointitoimijuutta esihenkilön ja valmentajan välisessä dialogissa hyödyntäen yhdeksän esihenkilön yksilövalmennustapaamisen nauhoitusta. Aineistosta muodostimme neljä esihenkilöiden työhyvinvointitoimijuutta kuvaavaa tarinaa, jotka rakentuivat suhteessa esihenkilön valmennuksessa tapahtuvaan kerrontaan. Tarinat ilmentävät edistävää, vastustavaa, epävarmaa ja ulkoistavaa työhyvinvointitoimijuutta esihenkilötyössä. Keskustelemme, kuinka ’työhyvinvointitoimijuus’ mahdollistaa työhyvinvoinnin tutkimisen ja tukemisen tulevaisuudessa uudenlaisesta näkökulmasta.