Kätilöiden eettinen toimijuus synnytyskulttuurin murroksessa

• Vilma Kaipainen https://orcid.org/0009-0002-4262-9248
• Kaisa Kuurne Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0001-5854-4308
• Kaija Collin Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0001-5199-2095

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.137507

Avainsanat: eettisyys [http://www.yso.fi/onto/yso/p23085], toimijuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p2335], eettinen toimijuus, moraalinen toimijuus, ammatillinen toimijuus, hoitoetiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p24237], hoitotyön etiikka, eettinen stressi, kätilöt [http://www.yso.fi/onto/yso/p4663], hoitotyö [http://www.yso.fi/onto/yso/p10684]

Abstrakti

Synnytys on 2020-luvun Suomessa politisoitunut synnyttäjien toimesta samanaikaisesti terveydenhuollon taloudellisen tehostamisen kanssa. Tämä on lisännyt synnytyksen ammattilaisten kiirettä ja tuonut ammatilliseen osaamiseen uudenlaisia paineita.

Tarkastelemme narratiivisen tutkimuksen keinoin, millaisia ammatillisen toimijuuden ilmaisuja kätilöiden (N = 8) hoitotyön etiikkaa koskevissa narratiiveissa voidaan tunnistaa, eli mitä ja miten kätilöt kertovat ilmiöstä, jonka nimeämme ’eettiseksi toimijuudeksi’. Tutkimuksen pääkäsitteet ovat ammatillinen toimijuus ja hoitotyön etiikka, joista rakennamme eettisen toimijuuden käsitteen integroimalla ammatilliseen toimijuuteen hoitotyön etiikan näkökulman.

’Eettisen toimijuuden’ avulla tarkastelemme toimijuuden positioiden ja eettisen hoitamisen problematiikkaa synnytysten hoidossa. Analyysissa muodostetut tyyppinarratiivit näyttävät, että kätilöiden eettinen toimijuus on tilannekohtaisesti sekä rajoitettua että vahvaa. Suhteessa järjestelmään eettinen toimijuus on usein rajallista, sillä kiireelle ja lisääntyneille työtehtäville kätilöt eivät voi mitään. Järjestelmän rajoittama eettinen toimijuus aiheuttaa kätilöiden mukaan eettistä stressiä ja työtyytyväisyyden vähenemistä. Suhteessa synnyttäjiin kätilöillä on kuitenkin merkittävää valtaa, ja eettinen toimijuus on vahvaa, mutta synnyttäjän toiveiden ja lapsen hyvän välillä ajoittain moniselitteistä ja ambivalenttia.

Tulokset nostavat eettisen problematiikan ammatillisen toimijuuden ytimeen ja herättävät tunnistamaan sen ajankohtaisia, yhä syvempää ymmärrystä vaativia kysymyksiä. ’Eettinen toimijuus’ laajentaa ammatillisen toimijuuden käsitettä eettisiin kysymyksiin ja tuottaa uuden käsitteellisen avauksen aikuiskasvatustieteelliseen työelämätutkimukseen.