Kohti eettistä kestävyyttä tekoälylukutaitojen kanssatutkimuksessa

• Saija Salonen Tampereen yliopisto https://orcid.org/0009-0006-3364-9799
• Sirkku Kotilainen Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-0584-8305

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.141641

Avainsanat: tutkimusetiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p20245], tekoäly [http://www.yso.fi/onto/yso/p2616], toimintatutkimus [http://www.yso.fi/onto/yso/p182], mediakasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p2070], aikuiskasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p10754], tekoälylukutaito

Abstrakti

Tekoälyn käyttö tutkimuksessa on lisääntymässä tutkimuksen kohteena ja välineenä. Ilmiö haastaa pohtimaan tutkimuseettisiä käytäntöjä. Pureudumme tähän problematiikkaan kanssatutkimuksessa, jossa osallistujat käyttävät tekoälyä mediapedagogisessa radiotoiminnassa. Tutkimuksen tavoite on vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten tekoälylukutaitoja. Käytämme ’kanssatutkimusta’ kuvaamaan toimintatutkimusta, jossa tutkittavat osallistuvat tutkimuksen toteuttamiseen. Tuomme esiin tiedontuotannon riskejä, kun tekoäly on tutkimusasetelmassa ja osallistujien julkiset radiotyöt ovat osa tutkimusta. Kyseessä on osatutkimus hankkeessa, jonka päätavoite on määritellä tekoälylukutaitojen pedagogiikkaa mediakasvatuksen osana. Kysymme, millaisia tiedontuotannon riskejä kanssatutkimus tuottaa, kun keskiössä on haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten tukeminen tekoälylukutaitoihin. Kestävyyden kannalta tutkimuseettisenä ideaalina nousee esiin läpinäkyvyys. Esitämme tutkimuseettisiä tarkastuspisteitä ja käytäntöjä tiedontuotannon riskien minimoimiseksi.