Aikuiskasvatus, sivistys ja työn tulevaisuus

Kirjoittajat

• Reijo Miettinen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-5308-4717

DOI:

https://doi.org/10.33336/aik.88409

Avainsanat:

vapaa sivistystyö [http://www.yso.fi/onto/yso/p12170], sivistys [http://www.yso.fi/onto/yso/p14979], työ [http://www.yso.fi/onto/yso/p1810], köyhyys [http://www.yso.fi/onto/yso/p3476], työnjako [http://www.yso.fi/onto/yso/p4268], järjestöt [http://www.yso.fi/onto/yso/p1393], vapaus [http://www.yso.fi/onto/yso/p4064], aikuiskasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p10754], Aikuiskasvatuksen vuoden tiedeartikkelit

Abstrakti

Vapaan kansansivistyksen ja työn välinen suhde on ollut aikuiskasvatuksen teorian keskeisiä ongelmia. Artikkelissa sitä käsitellään G. W. F. Hegelin ja J. V. Snellmanin sivistyskäsitteiden valossa. Niiden näkökulmasta vapaan kansansivistyksen ja työssä tapahtuvan sivistymisen välinen vastakkainasettelu on keinotekoinen. Hegelin näkemys työn, kansalaisyhteiskunnan ja ammatillisten yhdistysten merkityksestä sivistysprosessissa antaa älyllisiä välineitä syventää ja laajentaa työn käsitettä. Dialektinen
työkäsite vaatii ylittämään kriittisen teorian vallan analyysin ja työn huononemisen viitekehykset ja tarttumaan työn ja teknologian kehityksen emansipatorisiin mahdollisuuksiin. Aikuiskasvatuksen tutkimuksen on annettava panoksensa uusien demokraattisten työn ja palvelutuotannon mallien kokeiluun ja teoretisointiin.