Oppiva organisaatio – tyhjä käsite vai kehittämisen väline?

Kirjoittajat

• Tiina Soini
• Maijaliisa Rauste-von Wright
• Kirsi Pyhältö

DOI:

https://doi.org/10.33336/aik.93510

Avainsanat:

oppiminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p2945], käsiteanalyysi [http://www.yso.fi/onto/yso/p19406], siirtovaikutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p16213], itsearviointi [http://www.yso.fi/onto/yso/p6253], oppiva organisaatio [http://www.yso.fi/onto/yso/p9728]

Abstrakti

Oppimisen tutkimuksessa käyttöön otettu oppivan organisaation käsite on vakiintunut hyvin myös arkikäyttöön. Termi esiintyy myös yhä useammin hallinnollisessa kielessä mm. sovellettaessa uutta koululakia ja pohdittaessa ihmisten johtamisen taitojen yhteyttä teollisuusyritysten menestymiseen. Käsitettä saatetaan viljellä kielenkäytössä sisäistämättä sen ideaa ja kysymättä, mitä ja miten organisaatio oppii. Artikkelin näkökulmana on koulutusorganisaatio.