Tarvitaan läpinäkyvyyttä

tiedeyhteisöissä etiikan ja arvioinnin harmailla alueilla

• Anneli Kajanto

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.93653

Avainsanat: tieteellinen henkilökunta, yliopistot [http://www.yso.fi/onto/yso/p10895], arvot [http://www.yso.fi/onto/yso/p1044], tutkimuspolitiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p13672], tiedepolitiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p13670], tutkijat [http://www.yso.fi/onto/yso/p4523], hierarkia [http://www.yso.fi/onto/yso/p623], työpaikkakulttuuri [http://www.yso.fi/onto/yso/p11262]

Abstrakti

Yliopisto on autonominen, puolueeton ja lahjomaton totuudenetsijä. Sitäkin. Työyhteisönä se on usein julma ja epäoikeudenmukainen. Se on hierarkkinen järjestelmä, missä vallankäytön keinot ovat mitä moninaisimmat. Laittomuuden raja rikkoutuu harvoin. Mutta epäeettinen käyttäytyminen on tiedeyhteisöjen arkea. Etenkin hierarkian alemmilla portailla olevien tutkijain työtä saatetaan omia siekailematta. Ani harva epäeettinen tapaus tai käytäntö johtaa valitukseen ja vielä harvempi plagioinnin tunnistamiseen. Pinnan alla muhii jännitteinen työyhteisö.