Kuka pääsee asiantuntijaksi?

Yhteiskunnallisen taustan merkitys asiantuntija-aseman rakentumisessa

• Arja Haapakorpi https://orcid.org/0000-0001-8847-8073

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.93894

Avainsanat: asiantuntijajäsenyys, työelämä [http://www.yso.fi/onto/yso/p16262], asiantuntijaorganisaatiot [http://www.yso.fi/onto/yso/p272], korkea-asteen koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p3390], asiantuntijuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p15085], auktoriteetti [http://www.yso.fi/onto/yso/p12600], koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p84], tasa-arvo [http://www.yso.fi/onto/yso/p2399], korkeakoulut [http://www.yso.fi/onto/yso/p1030], valikoituminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p16306], sosiaalinen kerrostuneisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p2510], yhteiskunnallinen asema [http://www.yso.fi/onto/yso/p2139], väitöskirjat [http://www.yso.fi/onto/yso/p11614]

Abstrakti

Mikä merkitys kodin sosiaalisella ja kulttuurisella taustalla, etnisellä taustalla ja sukupuolella on asiantuntija-aseman rakentumisessa? Asiantuntijuuden kehittymistä tutkinut Arja Haapakorpi väitteli joulukuussa 2009 asiantuntijuuden rakentumisesta työelämässä. Artikkelissa analysoidaan sekä korkeakoulutusta että työmarkkinoilla asiantuntija-asemaan pääsyä. Artikkeli on myös kirjoittajan tieteellinen puheenvuoro asiantuntijoiden taustan yhteiskunnallisesta merkityksestä. – Arja Haapakorven väitöskirja Sulkeuman ja neuvottelun ehdoilla : asiantuntija-aseman rakentuminen työelämässä (Helsingin yliopisto 2009).