Oppiminen osallistumisen prosessina

• Kai Hakkarainen Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.93274

Abstract

Kasvatuspsykologisessa keskustelussa erotetaan kaksi oppimisen vertauskuvaa, nk. tiedonhankintavertauskuva ja osallistumisvertauskuva. Edellinen pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan oppimisen olisi prosessi, jossa tapahtuu tiedon enemmän tai vähemmän välitön varastoituminen oppijan mieleen. Jälkimmäinen puolestaan tarkastelee oppimista johonkin yhteisöön sosiaalistumisen ja kasvamisen prosessina, jonka aikana hän vähitellen omaksuu sen ajattelu- ja toimintakäytäntöjä, uskomuksia ja arvoja sekä luo samalla uudestaan omaa identiteettiään. Artikkelissa analysoidaan Etienne Wengerin osallistumisyhteisön (engl. community of practice) teoriaa ja pohditaan, kuinka pitkälle oppimiseen liittyviä ilmiöitä voidaan käsitteellistää osallistumisvertauskuvan avulla. Johtopäätöksenä esitetään, että oppimisen osallistumisvertauskuva auttaa ymmärtämään ja selittämään monia oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiötä. Vertauskuvan vahvuutena on oppimiskäsityksen laajentaminen koskemaan myös yksilön identiteetin kehittymistä sekä heuristinen osallistumiseen liittyvien prosessien käsitteellistäminen, joka voi auttaa meitä paremmin selittämään myös oppimiseen liittyviä tiedonhankintaprosesseja. – Artikkeli pohjautuu Etienne Wengerin teokseen Communities of Practice: Learning, Meaning and Identity (Cambridge University Press, 1998)