Neuvon pidättäminen neuvonpyynnön jälkeen
merkkejä ohjauksellisuudesta ja itseohjautuvuus-ihanteesta keskustelussa
Abstrakti
Artikkelini käsittelee ohjaavan koulutuksen yksilöohjauksessa esiintyvää vuorovaikutusilmiötä, joka kytkeytyy pyrkimykseen rohkaista opiskelijan aktiivisuutta keskustelussa ja huolehtia vuorovaikutuksen opiskelijalähtöisyydestä. Käsittelemäni keskusteluilmiö on osa laajempaa tutkimusta, jossa olen keskustelunanalyysin keinoin kartoittanut tämän aikuiskoulutuksen kohtaamisen keskustelurakenteita, toimintoja ja keinoja. Olen etsinyt niitä systemaattisia vuorovaikutuksen tapoja, joilla kahden ihmisen välisestä kohtaamisesta tehdään juuri ohjausta, erityisen ohjaavan työvoimakoulutuksen ympäristön osana. Artikkeli käsittelee tilanteita, joissa opiskelija on pyytänyt ohjaajalta neuvoa tai ratkaisua ongelmaansa, mutta ohjaaja ei anna neuvoa heti, vaan ”pidättää” sitä. Sen sijaan hän muokkaa keskusteluympäristöä niin, että opiskelija päätyy vastaamaan kysymyksiin, joiden avulla hänen omat ratkaisuideansa houkutellaan esiin. Ohjaaja pääsee pois ratkaisuntarjoajan paikalta ja opiskelija saa lopulta kuulla neuvon, jonka aineksina ja vertailukohtana ovat hänen omat ideansa. Selvitän tämän keskustelurakenteen dynamiikkaa, paikkaa vuorovaikutuksessa sekä sen seurauksia. Pohdin millä erityisillä tavoilla tällainen keskustelurakenne kytkeytyy ohjaukseen ja sen tavoitteisiin ja orientaatioihin.
Copyright (c) 2001 Sanna Vehviläinen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.