Kansansivistyksen kadottaminen
Avainsanat:
elinikäinen oppiminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p6262], aikuiskasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p10754], vapaa sivistystyö [http://www.yso.fi/onto/yso/p12170], kansanopistot [http://www.yso.fi/onto/yso/p12915]
Abstrakti
On kiinnostava kysymys, miten ja mihin ajatus itsenäisestä kansansivistyksestä Suomessa katosi. Osin kyseessä oli varmastikin kansansivistystradition eräiden perimmäisten ajatusten kertakaikkinen vanheneminen. Jotakin oleellista yhteisöllistä menetettiin, kun vapaa kansansivistystyö muuttui vapaaksi sivistystyöksi ja toiminnan yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan heikkeni, kirjoittaa Seppo Niemelä analysoidessaan kansansivistyksen keskeisiä sanoja: kansa, sivistys, sivistystyö ja vapaus.
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
May 15, 2002
Viittaaminen
Niemelä, S. (2002). Kansansivistyksen kadottaminen. Aikuiskasvatus, 22(2), 84–91. https://doi.org/10.33336/aik.93404