Uushenkinen työ

Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä

Kirjoittajat

• Mira Karjalainen

DOI:

https://doi.org/10.30666/elore.72818

Abstrakti

Tutkimus tarkastelee monitieteisesti etnografisen aineiston avulla mindfulnessia ja työn hämärtyviä rajoja uusliberalismin ja jälkimaallistumisen viitekehyksessä. Aineisto kerättiin kansainvälisessä intensiivistä tietotyötä tekevässä muille organisaatioille palveluja tarjoavassa asiantuntijayrityksessä. Asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Siksi tämä maaperä on hedelmällinen erilaisille työpaikkojen mindfulness-ohjelmille, jotka ovat nousseet organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja johdon välineeksi. Mindfulnessin uskotaan auttavan läsnäolossa, keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa ja lisäävän siten työntekijöiden tuottavuutta ja työssä jaksamista. 

Kenttätyömuistiinpanoista, haastatteluista, päiväkirjoista ja yritysmateriaaleista koostuvaa aineistoa analysoimalla tarkasteltiin merkityksiä ja pyrkimyksiä, joita mindfulness tuottaa työelämäkontekstissa. Aineiston analyysi nosti esille neljä teemaa, jotka ilmenevät sekä organisaatio- että yksilötasolla: holistinen työntekijä, henkisyyden herättely ja torjunta, henkisyys ratkaisuna työn aiheuttamiin ongelmiin ja henkisyys suorituksena. Aineistoa analysoitaessa kävi ilmeiseksi, ettei tutkimuskirjallisuudesta löytynyt sopivaa teoriaa selittämään ja yhdistämään tutkimuksessa esiin nousseita teemoja. Toimivan teorian puutteessa siirryttiin aineiston analyysissa grounded theorya hyödyntäen teemat yhteen kokoavaan teorianmuodostukseen. Näin analyysista nousi esiin uusi teoria uushenkisestä työstä, jossa yhdistyvät uskontososiologian ja laajemmin uskonnontutkimuksen ajatukset jälkimaallistumisesta ja henkisyyden kasvusta sekä organisaatiotutkimuksen tunnetyön teoriat. Uushenkinen työ tarkoittaa työntekijän henkisyyden valjastamista osaksi työtä. Tavoitteena on organisaation kannalta hyvä lopputulos – esimerkiksi parempi työhyvinvointi, tuloksellisuus, työsuoritus, työteho, resilienssi tai vaihtuvuuden ja työuupumuksen vähentäminen. Tämä ei sulje pois yksilön hyvinvoinnin kasvua, mutta uushenkisen työn fokus on organisaatiossa ja sen päämäärissä.