Nyckelpigan som nyckelsymbol. En kultursemiotisk analys av Svenska folkpartiets partisymbol
DOI:
https://doi.org/10.30666/elore.79050Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan ympäristöhistoriallisesta näkökulmasta eurooppalaisia, pääasiassaranskalaisia kuvauksia karibialaisista papukaijoista 1600- ja 1700-luvuilla. Tutkimalla
papukaijan varhaismodernin ajan luonto- ja kulttuurihistoriaa artikkeli esittää, että ero
kategorioiden villi ja kesy välillä oli tärkeä distinktio suhteessa papukaijojen arvoon ja
käyttötapaan kulutushyödykkeenä. Tutkimus tarjoaa myös mahdollisuuden selvittää,
voiko papukaijan itsensä ääntä kuulla analysoiduissa kuvauksissa. Papukaijan sijoittumisesta
kulttuurin ja luonnon rajalle johtuu, että jako näihin kahteen kategoriaan on
ongelmallinen. Yhtäältä papukaija edusti villiä trooppista luontoa siirtomaissa, toisaalta
se oli viihdyttävä lemmikki, joka sopeutui ihmisen toivomuksiin ja vaatimuksiin matkimalla
hänen puhettaan. Papukaijojen ”luonnollinen villeys” nimettiin useissa tapauksissa
ei-toivotuksi ominaisuudeksi. Kun papukaijoja kesytettiin, ne yritettiin saada unohtamaan
oma villeytensä erottamalla ne lajitovereistaan ja viemällä ne pois elinalueiltaan
sekä maantieteellisesti että symbolisesti. Näin papukaijojen ajateltiin ”sosialisoituvan”
ihmisten maailmaan. Kuilu ihmisten ja eläinten välillä on merkittävästi kapeampi kuvauksissa
papukaijoista lemmikkeinä kuin kuvauksissa villeistä papukaijoista. Papukaijan
ominaisuudet, jotka tekivät siitä houkuttelevan – sen hyvänmakuinen liha, sen huomiota
herättävä kauneus ja sen kyky puhua ihmisten kieltä – olivat voitokas yhdistelmä
kulutusmarkkinoilla. Sitävastoin papukaijat itse näyttäytyvät häviäjinä eurooppalaisten
Karibian kolonisaatioon liittyvissä tapahtumissa sekä sen seurauksena tapahtuneessa
mannerten välisessä lajien vaihdossa ja ekologisessa imperialismissa.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Lehti noudattaa ns. timanttista avoimen julkaisemisen mallia: lehti ei peri maksuja kirjoittajilta ja julkaistut tekstit ovat välittömästi avoimesti saatavana tiedelehtien Journal.fi-palvelussa. Toimittamalla artikkelin Eloreen julkaistavaksi kirjoittaja suostuu syyskuusta 2024 alkaen siihen, että teos julkaistaan CC BY 4.0 –lisenssillä.Lisenssin mukaan muut saavat kopioida, välittää, levittää ja esittää tekijänoikeuksiin kuuluvaa teosta sekä sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita teoksesta vain, jos he mainitsevat lisenssin, alkuperäisen julkaisun (linkki tai viite) ja kirjoittajan alkuperäisenä tekijänä. Kaikki tehdyt muokkaukset on ilmoitettava.
Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja julkaistun version rinnakkaistallennus on sallittua. Tämä koskee myös ennen syyskuuta 2024 julkaisuja tekstejä. Rinnakkaistallenteessa tulee näkyä Eloren julkaisutiedot.
Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal.
