Tietäjä Paavo Kuosmasen kääntymys ja kerettiläisyyden synty rahvaan kirjallistumisen, eletyn uskonnon ja pietismin kohtaamisena

Författare

DOI:

https://doi.org/10.30666/elore.132074

Nyckelord:

eletty uskonto, pietismi, herännäisyys, kirjallistuminen, tietäjän kääntymys, uskomustarinat, unissasaarnaaminen, kerettiläisyys

Abstract

Artikkeli uudelleenarvioi käsityksiä Savo-Karjalan herännäisyyden syntyvaiheista rahvaan kirjallistumisen, eletyn uskonnon ja hengellisen auktoriteetin oikeuttamisen näkökulmista. Herännäisyyden syntyä on perinteisesti kuvattu Paavo Ruotsalaisen (1777–1852) elämänvaiheita seuraten. Pielisen Karjalassa herätysten alkusyynä on kuitenkin kerrottu Alakeyrityn kylällä asuneen tietäjä Paavo Kuosmasen (1761–1837) kääntymiskertomusta, jossa outo enkelihahmo nuhteli Kuosmasta pyhätyörikkomuksesta. Oudon kokemuksensa myötä Kuosmasen kerrotaan vaihtaneen tietäjän toimet sanan tutkisteluun. Kuosmasen ja keyrittyläisten herätyksen vuoksi heränneitä ryhdyttiin kutsumaan alkuun "keyrittyläisiksi" ja myöhemmin "kerettiläisiksi", joiden erityispiirteeksi nähtiin poikkeuksellinen uskonnollinen lukuhalu.

Kuosmasen ja muiden keyrittyläisten rippikirjojen lukutaitomerkintöjen analyysi kuitenkin osoittaa, että pitkälle edennyt kirjallistuminen oli vasta heidän jälkeensä herätykseen liittyneiden ominaisuuksia. Kertomusta Kuosmasen kääntymyksestä levisikin alkuun rahvaan suulliskirjallisessa kulttuurissa pyhätyörikkomukseen liittyvänä uskomustarinana. Vaikka kerettiläisten seuroissa luettiin hartauskirjoja, niissä ilmeni myös ekstaattista hurmoksellisuutta ja unissasaarnaamista, joiden muuntuneissa tajunnantiloissa on nähtävissä yhtäläisyyksiä kansanuskon spesialistien tekniikoihin. Herätys kriisiytyi vuoden 1819 ”rytäkkäkesäksi” kutsuttuun hurmokseen, jonka sai asettumaan uskonnollista kokemusta hartauskirjojen avulla tulkinnut Paavo Ruotsalainen. Kriisin jälkeen herännäisyydessä vahvistui hengellisen auktoriteetin oikeuttaminen ekstaattisen kokemuksellisuuden sijaan kyvyllä tulkita hengellistä kokemistodellisuutta pietistisen hartauskirjallisuuden kehyksessä.

Kahden kallionseinämän väliin kiilautunut kivenlohkare, joka muodostaa portin. Ympärillä metsää.

##submission.downloads##

Publicerad

2023-12-20

Referera så här

Viitaniemi, O. (2023). Tietäjä Paavo Kuosmasen kääntymys ja kerettiläisyyden synty rahvaan kirjallistumisen, eletyn uskonnon ja pietismin kohtaamisena . Elore, 30(2), 77–101. https://doi.org/10.30666/elore.132074

Nummer

Sektion

Artikkelit