Monisärmäinen punainen historia

100 vuotta punaisten historiakulttuuria

Kirjoittajat

• Tiina Lintunen Turun yliopisto
• Anne Heimo Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.108036

Avainsanat:

sisällissota, punaiset, historiapolitiikka, historiakulttuuri

Abstrakti

Tässä artikkelissa keskitymme tarkastelemaan, miten Suomen sisällissodan hävinneen puolen rooli sodassa, kokemukset ja muistaminen on huomioitu suomalaisessa yhteiskunnassa eri aikakausina. Lähestymme aihetta kolmesta näkökulmasta. Tarkastelemme ensin, miten punaiset on huomioitu historiantutkimuksessa ja kouluopetuksessa. Sen jälkeen pohdimme, miten punaisten kokemuksia on käsitelty taiteissa, kuten kirjallisuudessa, elokuvissa ja teatterissa. Kolmanneksi nostamme esiin, miten punaisia on muistettu, niin julkisesti kuin yksityisesti. Artikkelimme kannalta keskeisiä työkaluja ovat historiapolitiikan, muistin politiikan, historiakulttuurin ja historiatietoisuuden käsitteet.

Sisällissotaa koskevassa historian tuottamisessa historiapolitiikka on aina vahvasti läsnä. Joku tai jotkut päättävät, millaiset tulkinnat historiantutkimuksessa ja kulttuurissa ovat kulloinkin hyväksyttäviä. Vuoden 1918 jälkeen nämä tulkinnat olivat voittajien sanelemia, mikä on universaali ilmiö. Samoin sodan jälkeen punaisia kohtaan harjoitettiin vahvaa muistin politiikkaa. Hävinneitä ei kirjoitettu mukaan kansalliseen kertomukseen tasavertaisina kansalaisina ja myös heidän oikeuttaan harjoittaa julkista muistamista rajoitettiin. Historian käyttö oli selkeää vallan käyttöä.

Sisällissodan jälkeen sodan julkista muistamista hallitsi voittajapuoli vuosikymmenten ajan ja häviäjien oli tyydyttävä muistelemaan omia menetyksiään yksityisesti, perheen, työyhteisön tai työväenliikkeen keskuudessa. Tänä päivänä tilanne on melkeinpä kääntynyt vastakkaiseksi. Valkoisten perintöä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä on edelleen olemassa useita kymmeniä, mutta vaikka punaisilla ei vastaavia järjestöjä enää ole, punaisten kokemusten käsittely on näkyvämpää kuin valkoisen puolen. Sisällissodan kokeneiden sukupolvi on kuollut, mutta ylisukupolvinen muistaminen jatkuu vahvana ja näkyy eri tavoin niin taiteissa kuin muissa yhteyksissä.

Lähdeviitteet

Sirkka Ahonen, “Kun historia vaikeuttaa rauhaan palaamista: Bosnia Herzegovina”, Kosmopolis 49 no. 3 (2019), 48–62.
Pilvi Torsti, “Historiapolitiikkaa tutkimaan – Historian poliittisen käytön typologian kehittelyä ”Kasvatus & Aika 2, no.2 (2008): 61-71; Jukka Rantala, “Historiapolitiikkaa koulun opetussuunnitelman avulla”, Politiikka 60, no. 2 (2018): 112–123; Pertti Grönholm ja Heino Nyyssönen, “Historian käyttö ennen ja nyt – faktana ja fiktiona”, Kosmopolis 49, no. 3 (2019): 7–27.
Sirkka Ahonen, Historiaton sukupolvi? Historian vastaanotto ja historiallisen identiteetin rakentuminen 1990-luvun nuorison keskuudessa. (Helsinki, Suomen Historiallinen Seura, 1998), 48-59.
Anne Heimo, Kapina Sammatissa: Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia (Helsinki, SKS, 2010), 131, 215.
Esim. Vesa Vares, “Kun ikoni painaa liikaa”, Kanava no. 2 (2018).
Kalle Pihlainen, “Historia, historiatietoisuus ja menneisyyden käyttö”, Kasvatus & Aika 5, no. 3 (2011): 5–17.
Jorma Kalela, Making History: The Historian and Uses of the Past. (London, Palgrave MacMillan 2011); Ks. myös Heimo, Kapina Sammatissa.
Tauno Saarela, “Muistella vai ei: Suomen työväenliike ja sisällissodan muisto sotien välisenä aikana” teoksessa Rikki revitty maa. Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö, toim.Tuomas Tepora ja Aapo Roselius (Helsinki: Gaudeamus, 2018), 281–303.
Jaakko Paavolainen, Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 I-II (Helsinki, Tammi; 1966–1967).
Viljo Rasila, Kansalaissodan sosiaalinen tausta, (Helsinki, Tammi, 1968).
Vares, “Kun ikoni painaa liikaa”.
Ks. esim. Pertti Haapala, “Jakautunut yhteiskunta,” teoksessa Sisällissodan pikkujättiläinen toim. Pertti Haapala ja Tuomas Hoppu (Helsinki, WSOY, 2009), 20–31. Vaikka tutkijat suosivat nykyään sisällissota termiä, niin vuoden 1918 sodasta käytetään yhä muitakin nimityksiä. Esimerkiksi vapaussota ja kansalaissota ovat edelleen melko yleisesti käytössä.
Heikki Ylikangas, Tie Tampereelle. (Porvoo, WSOY, 1993); Risto Alapuro, Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890-1933. (Helsinki, Tammi, 1994); Marko Tikka, Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa. (Helsinki, SKS, 2004); Marko Tikka, Terrorin aika. Suomen levottomat vuodet 1917–1921. (Jyväskylä, Ajatus, 2006); ks. myös Jukka Rislakki, Kauhun aika: Neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa (Tampere, Vastapaino, 1995); Mirja Turunen, Veripellot: sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918 (Jyväskylä, Atena, 2005); Seppo Aalto, Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918 (Helsinki, Siltala, 2018); Tuomas Hoppu, Jarmo Nieminen ja Tauno Tukkinen, Sisällissodan taistelut: Kaatunut. Kadonnut. Teloitettu, (Helsinki, Gummerus, 2018).
Henrik Tala, “Tervakoski, sisällissodan onnellisten laakso,” teoksessa Sisällissodan jäljet, toim. Tiina Lintunen ja Anne Heimo (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018), 27-56.
Niina Naarminen. Naurun voima. Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä. (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018), 14, 249–258.
Anna Warsell, “Isät kuolivat kapinassa – miten lapsista huolehdittiin,” teoksessa Sisällissodan jäljet, toim. Tiina Lintunen ja Anne Heimo (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018), 141–179.
Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki, “Johdatus koettuun sotaan,” teoksessa Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodassa, toim.Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki (Helsinki & Jyväskylä: Minerva Kustannus Oy, 2006), 9–18.
Tuomas Hoppu, Tampereen naiskaarti. Myytit ja todellisuus. (Jyväskylä, Ajatus kirjat, 2008): Tuomas Hoppu, Sisällissodan naiskaartit. Suomalaisnaiset aseissa 1918. (Helsinki, Minerva, 2017).
Tiina Lintunen, Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet (Turku, Turun yliopisto, 2015); Oona Ilmolahti, Eheys ja ennakkoluulo. Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2017); Mervi Kaarinen, Punaorvot (Helsinki, Minerva, 2008); Anna Warsell, “Isät kuolivat kapinassa”.
Lindholm, Sture. Fånglägerhelvetet Dragsvik : massdöden i Ekenäs 1918 . (Ekenäs, Proclio, 2017); Ks. myös Jaakko Paavolainen, Vankileirit Suomessa 1918 (Helsinki, Tammi, 1971), 234–269; Pentti Mäkelä, Panu Saukkonen ja Lars Westerlund, Lars, “Vankileirien ja-laitosten kuolintapaukset” teoksessa Sotaoloissa vuosina 1914–22 surmansa saaneet, Tilastoraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1 toim. Lars Westerlund, (Helsinki, Valtioneuvoston kanslia, 2004), 115–133.
Virva Liski, Vankileirin Selviytyjät: Tuhat Naista Santahaminassa 1918. (Helsinki, Into, 2020).
Tuija Westerlund, Hennalan helvetti — Kasvatustyötä Hennalan kasarmeissa 1918. (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019).
Anne Heimo, Riku Kauhanen, Paula Pakkanen, Maria Patjas & Sirkku Pihlman. “Miten tuotteistaa kärsimys? Turun sotavankileirin muistaminen 2018”. Suomen Museo 2018.
Oona Ilmolahti, “Nostalgian syleilyssä. Luonto, piristeet ja perinteet poikkeusolojen kiinnekohtina”, teoksessa Sisällissodan jäljet, toim. Tiina Lintunen ja Anne Heimo (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018), 141–179.
Ulla-Maija Peltonen, Muistin paikat: Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003); Ulla-Maija Peltonen, Barbaria ja unohdus. Historian kipujälkiä (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2020).
Heimo, Kapina Sammatissa; Anne Heimo, “The 1918 Finnish Civil War Revisited: The Digital Aftermath,” Folklore 57: History, Culture and Selected Pasts (2014): 141–168, doi:10.7592/FEJF2014.57.heimo; Ulla Savolainen, Karina Lukin ja Anne Heimo, “Omaehtoisen muistamisen materiaalisuus ja monimediaisuus: Muistitietotutkimus ja uusmaterialismi,” Elore 27(1) (2020): 60-84, http://dx.doi.org/10.30666/elore.89039.
Andreas McKeough, Kirjoittaen kerrottu sota: Tutkimus vuoden 1918 sodan kerronnallisesta käsittelystä omaelämäkerrallisissa teksteissä. (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2017).
Seppo Hentilä, Pitkät varjot: Muistamisen historia ja politiikka (Helsinki, Siltala, 2018); Tuomas Tepora ja Aapo Roselius (toim.) Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö (Helsinki, Gaudeamus, 2018); Tiina Lintunen ja Anne Heimo (toim.) Sisällissodan jäljet (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018).
Grönholm ja Nyyssönen, “Historian käyttö ennen ja nyt”, 13; Torsti, “Historiapolitiikkaa tutkimaan”.
Rantala, “Historiapolitiikkaa koulun opetussuunnitelman avulla” 112.
Hentilä, Pitkät varjot, 270; Eemeli Hakoköngäs, Olli Kleemola, Ilona Sarkki ja Virpi Kivioja, “Remembering war through images: Visual narratives of the Finnish Civil War in history textbooks from the 1920s to the 2010s” Memory Studies (2020): 1–16. https://doi.org/10.1177/1750698020959812
Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta, Oppimateriaaleja, http://www.tyovaenliike.fi/kouluille/oppimateriaaleja/
1918. Minä olin siellä - 1918. Jag var där, https://www.1918.finlit.fi/
Ahonen, “Kun historia vaikeuttaa rauhaan palaamista” 54–55.
Ks. esim. Heimo, Kapina Sammatissa, 24; Hentilä, Pitkät varjot, 13.
Marja-Liisa Kunnas, Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918. (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1976); Yrjö Varpio, “Vuosi 1918 kaunokirjallisuudessa,” teoksessa Sisällissodan pikkujättiläinen toim. Pertti Haapala ja Tuomas Tepora (Helsinki, WSOY, 2009), 441–463; Kukku Melkas ja Olli Löytty, “Sisällissotakirjallisuuden laskoksia,” teoksessa Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan toim. Kukku Melkas ja Olli Löytty (Tampere, Vastapaino, 2018), 13-33.
Kukku Melkas ja Olli Löytty, “Miten kirjallisuus kohtaa sodan?” teoksessa Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan toim. Kukku Melkas ja Olli Löytty (Tampere, Vastapaino, 2018), 11-12.
Ks. esim. Heimo, Kapina Sammatissa, 126-133.
Tuomas Tepora, “Muuttuvat näkemykset vuodesta 1918” teoksessa Rikki revitty maa. Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö, toim.Tuomas Tepora ja Aapo Roselius (Helsinki, Gaudeamus, 2018), 304–334.
Veijo Meri, Vuoden 1918 tapahtumat. (Helsinki, Otava, 1960); Paavo Haavikko, Yksityisiä asioita,(Helsinki, Otava, 1960).
Ks.esim. Melkas ja Löytty, “Sisällissotakirjallisuuden laskoksia”, 13-17, 29-30.
Tiina Mahlamäki, “Kuinka elää ihmisiksi?” Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009), 56.
Heikki Hietamies, Naisten talvi. (Helsinki, Otava, 2002).
Ks. esim. Melkas ja Löytty, “Sisällissotakirjallisuuden laskoksia”, 23-25; Arja Tuusvuori, Fiktiivinen sisällissota: vuoden 1918 merkitykset 2000-luvun kirjailijoiden historiatulkinnoissa ja naismuotokuvissa. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma, (Helsinki: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, 2020).
Tiina Mahlamäki, “Kotiinpaluun kronotoopit suomalaisessa sisällissotakirjallisuudessa,” Sananjalka 60 (2019): 217-237; Artikkelissa on tarkasteltu Runar Schildtin novellia "Kotiinpaluu" (1919) ja romaaneja Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa (1932), Hella Wuolijoen Työmiehen perhe (1949/1970), Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla II (1960), Juhani Syrjän Juho 18 (1998) ja Heidi Köngäksen Sandra (2017).
Ralf Kauranen ja Kukku Melkas, “Sodan sävyt sarjakuvassa,” teoksessa Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan, toim. Kukku Melkas ja Olli Löytty (Tampere, Vastapaino, 2018), 56–57.
Kauranen ja Melkas, “Sodan sävyt sarjakuvissa”, 76-83.
Kauranen ja Melkas, “Sodan sävyt sarjakuvissa”, 59-67.
Reetta Laitinen toim. Sisaret 1918 (Helsinki, Arktinen Banaani, 1918).
Tiina Kinnunen, “Sisällissodan muistokulttuuri kylmän sodan jälkeen: uusvanhoja ja uusia tulkintoja” teoksessa Rikki revitty maa. Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö, toim.Tuomas Tepora ja Aapo Roselius (Helsinki, Gaudeamus, 2018), 335–357, 352.
Mikko-Olavi Seppälä, “Poliittisen teatterin puraisu: Proletaaristen näytelmien sisällissotakuvaukset 1920-luvun alun Suomessa” teoksessa Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana: Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta, toimittaneet Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki ja Sini Mononen. (Helsinki, Tutkimusyhdistys Suoni & Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2020), 201-220; Ks. myös Pentti Paavolainen, “Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland”, Nordic Theatre Studies 31, no. 2 (2019): 102–131.
Paavolainen, “Cultural trauma”.
Paavolainen,”Cultural Trauma”, 119-120.
Ryhmään kuuluivat Helmi Camus, Minna Koskenlahti, Iida Savolainen sekä Tero Pajunen. https://www.punavalkoisialauluja.com/
Laulu ottaa kantaa, Susinartut-konsertit alkavat, https://lauluottaakantaa.fi/susinartut-konsertit-alkavat/
Sandra Saulo “Vankileirilaulut - kansanlaulun viimeinen aalto” julkaistu 29.5.2018; https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/29/vankileirilaulut-kansanmusiikin-viimeinen-aalto Julkaistu ; Sandra Saulo “Tutkija Saijaleena Rantanen: "Punaisten hautajaisissa soi Kansainvälinen" julkaistu 29.3.2018 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/29/tutkija-saijaleena-rantanen-punaisten-hautajaisissa-soi-kansainvalinen; Ks. myös Vesa Kurkela “Sisällissodan laulut.” Teoksessa Sisällissodan pikkujättiläinen, toim. Pertti Haapala ja Tuomas Tepora (Helsinki: WSOY, 2009), 425–440.
Vapriikki-museon Tampere 1918 -näyttelyn videoesitys Suomen sisällissota elokuvissa. Käsikirjoitus Antti Liuttinen. Nähty 18.8.2020; ks. myös Onnimanni Liukkonen, “Vuosi 1918 fiktioelokuvassa,” Työväentutkimus. Vuosikirja 2008: 36-38.
Vapriikki-museon Tampere 1918 -näyttelyn videoesitys Suomen sisällissota elokuvissa. Käsikirjoitus Antti Liuttinen. Nähty 18.8.2020; ks. myös Onnimanni Liukkonen, “Vuosi 1918 fiktioelokuvassa,” Työväentutkimus. Vuosikirja 2008: 36-38; Hannu Salmi, ”Älkää milloinkaan kostako!”: 1918 – Mies ja hänen omatuntonsa,” Lähikuva – Audiovisuaalisen Kulttuurin Tieteellinen Julkaisu, 31 No. 1 (2018): 29-43. https://doi.org/10.23994/lk.l70450.
Vapriikki-museon Tampere 1918 -näyttelyn videoesitys Suomen sisällissota elokuvissa. Käsikirjoitus Antti Liuttinen. Nähty 18.8.2020; ks. myös Onnimanni Liukkonen, “Vuosi 1918 fiktioelokuvassa,” Työväentutkimus. Vuosikirja 2008: 36-38.
Rami Mähkä, ““Jokaisen on valittava puolensa”: Suomen sisällissota 2000-luvun kotimaisessa elokuvassa,” Lähikuva – Audiovisuaalisen Kulttuurin Tieteellinen Julkaisu, 31 No. 1 (2018): 44-63. https://doi.org/10.23994/lk.70451; Mähkän tarkastelemat elokuvat ovat Raja 1918 (Lauri Törhönen, 2007), Käsky (Aku Louhimies, 2008), Täällä Pohjantähden alla (Timo Koivusalo, 2009), Täällä Pohjantähden alla II (Koivusalo, 2010) sekä Taistelu Näsilinnasta 1918 (Claes Olsson, 2012). 2000-luvulla elokuvia ilmestyi muitakin, kuten Uralin perhonen (Katariina Lillqvist, 2008), Missä kuljimme kerran (2011) ja Suomen hauskin mies (2018).
Hentilä, Pitkät varjot, 73.
Peltonen, Punakapinan muistot, 1996.
Kuoleman kentiltä: muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta. (Hämeenlinna, Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1924); Itä ja länsi: Työväen kuvalehti nro 1928:8-9: kansalaissodassa kaatuneitten ja murhattujen työläisten muistojulkaisu; Kärsimyksen teiltä: kymmenvuotismuistoja, (Hämeenlinna, Hämeen kansa, 1928.)
Hentilä, Pitkät varjot, 83; Saarela “Muistella vai ei” 292–294.
Ahonen, “Kun historia vaikeuttaa rauhaan palaamista”, 52.
Saarela “Muistella vai ei” 294–295; Hentilä, Pitkät varjot, 84–85; Petteri Systä, “Sisällissodan muistamisen rajat työväenkaupungissa. Tampereen patsaskiista 1920-1923”, teoksessa Sisällissodan jäljet toim. Tiina Lintunen ja Anne Heimo (Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018), 215–244.
Torsti, “Historiapolitiikkaa tutkimaan”.
Hentilä, Pitkät varjot, 124; Saarela “Muistella vai ei”, 299, 303.
Saarela “Muistella vai ei” 295–297; Hentilä, Pitkät varjot, 125; Grönholm ja Nyyssönen, “Historian käyttö ennen ja nyt”, 13.
Paikkakuntakohtaisissa luvuissa esiintyy vaihtelua 2000-luvun kuntaliitoksien vuoksi.
Vuonna 2005 muistomerkkejä löytyi kaikkiaan 425 paikkakunnalta. Peltonen, Muistin paikat, 214–236, 294–306.
Työväenmuseo Werstaan Punaisten muistomerkit -projekti 2006, http://www.tkm.fi/pm_etusivu.htm 6.5.2021.
Työväenmuseo Werstaan Punaisten muistomerkit 2017, http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/ 6.5.2021.
Riitta Kormano, Sotamuistomerkki Suomessa. Voiton ja tappion modaalista sovittelua. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis sarja C 396. Scripta Lingua Fennica (Turku, Edita, 2014), 52-54, 60-61.
Akseli Salmi, “Punaisten muistomerkki – Vieläkin arka asia?” Agricolan Tietosanomat 1/2005. http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero1-05/punaiset.html
Peltonen, Muistin paikat, 2003.
“Kotka ei hanki veistosta punaisten ja valkoisten yhteiseksi muistomerkiksi” YLE uutiset 24.10.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9897911
Ks. esim. “Vierumäen vuoden 1918 sisällissodan joukkohaudoista löytyi 50 vainajaa – Heli Särkkä toivoo saavansa isoisänsä haudatuksi kotiseudulleen” YLE uutiset 9.2.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11679586; “Paljon niitä siel’ ol”: Arkistoselvitys Vierumäelle haudatuista vuoden 1918 sisällissodan punaisista. (Helsinki, Kansallisarkisto, 2020.)
Yhdysvalloissa esimerkiksi The National Civil War Museum sekä The American Civil War Museum. El Salvadorin yli 12 vuotta kestäneen sisällissodan muistoja on talletettu Museo de la Revolución -nimellä kulkevaan museoon. Espanjassa puolestaan on luotu The Virtual Spanish Civil War Museum, joka pystyy tarjoamaan yleisölle fyysisistä tiloista riippumatonta tietoa.https://acwm.org. Luettu 31.3.2021 ja https://www.nationalcivilwarmuseum.org. Luettu 31.3.2021. http://www.bbc.com/travel/story/20120608-a-glimpse-of-el-salvadors-guerrilla-past [luettu 3.4.2021]; http://spanishcivilwarmuseum.com [luettu 31.3.2021]
Anu Kantola, “Kollektiivisen trauman julkinen työstäminen: Tampere 1918,” Media & Viestintä 2 (2009): 67-81; Anu Kantola, “ The Therapeutic Imaginary in Memory Work: Mediating the Finnish Civil War in Tampere,” Memory Studies 7 No. 1(2014): 92-107.
http://www.sisallissota.com
Matti Wäre, Suomen sisällissotamuseo. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS Diplomityö (Espoo, Aalto yliopisto, 2020). https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/43488
Ks. esim. ”100 vuotta sitten käydyllä sisällissodalla ei ole Suomessa omaa museota, ja syykin on selvä – ’Kuka maksaa 50–60 euroa pääsystä historiamuseoon?” Aamulehti 18.1.2018. https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/art-2000007442012.html
Jonni Saloluoma, “Teoria hyvästä taidenäyttelystä,” WAMblogi 1.10.2018. https://www.wam.fi/blogit/wamblog/teoria-hyvasta-taidenayttelysta
Heimo, “Digital aftermath”, 154-155; Paavolainen, “Cultural trauma”, 118; https://www.kaisasalmi.com/works/fellmanin-pelto/
Heimo, Kauhanen, Pakkanen, Patjas ja Pihlman, “Miten tuotteistaa kärsimys?”; Performanssin ohjasi Anni Mikkelsson.
https://www.suomenlinna.fi/tapahtumat/1918/
Kansan arkisto, https://www.kansanarkisto.fi/; Työväen arkiston kokoelmat, useita eri keruita (1965, 1968, 1988 ja 2017-2018), https://www.tyark.fi/muistitieto/muistitietokeruut/; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto, Vuosien 1917-1918 tapahtumat kansan muistissa ja perinteessä -muistitietokeruu (1966) https://www.finlit.fi/fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-arkistoaineistot/tekstiaineistot/paaluettelo/1918-keruu#.YJl4GT-U9rQ;
Ks. esim. Hentilä, Pitkät varjot, 88 ja Peltonen, Muistin paikat.
Viljo Sohkanen, Punakaartilaisen päiväkirja, (Helsinki, Weilin & Göös, 1967); Ks. myös McKeough, Kirjoittaen kerrottu sota, 44-45.
Heimo, Kapina Sammatissa, 123-145.
Ks. esim. Anne Heimo, “Synkkää kulttuuriperintöä ja hyvyyden tekoja,” Turun yliopiston blogi 2.2.2018, https://blogit.utu.fi/utu/2018/02/02/synkkaa-kulttuuriperintoa-ja-hyvyyden-tekoja/ Luettu 12.5.2021; Heimo, Kauhanen, Pakkanen, Patjas ja Pihlman, “Miten tuotteistaa kärsimys?”, 28.
Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri. https://yhdistysrekisteri.prh.fi [luettu 30.4.2021]; Tepora, “Muuttuvat näkemukset vuodesta 1918” 306-312; Elina Manninen, Rikoksen palkitsemista vai kansan eheyttämistä? Punainvalidien eläkkeet eduskuntakeskustelussa 1936 ja 1940, Poliittisen historian pro gradu -tutkielma, (Helsingin yliopisto, Helsinki, 2016), 19.
Entisten punakaartilaisten keskusjärjestö, arkistokokoelman kuvailutiedot, Kansan Arkisto.
Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri. https://yhdistysrekisteri.prh.fi [luettu 30.4.2021]
Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistys r.y.:n facebook-sivu. https://www.facebook.com/luokkasota [luettu 30.4.2021]
”Emme perustaneet uutta punakaartia” Kansan Uutiset 27.1.2013 https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2944417-emme-perustaneet-uutta-punakaartia [luettu 30.4.2021]; Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri. https://yhdistysrekisteri.prh.fi [luettu 30.4.2021]
Jukka Kekkonen, “Espanjan sisällissota, poliittinen väkivalta ja vastustajiin kohdistuneet rankaisutoimet vertailevasta näkökulmasta,” teoksessa NO PASARÁN! Espanjan sisällissodan kulttuurihistoriaa, toim. Hanne Koivisto ja Raimo Parikka (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2015), 31–54.
Hanne Koivisto ja Raimo Parikka, “Espanjan sisällissota aikalaiskokemuksen, muistamisen ja tutkimuksen kohteena” teoksessa NO PASARÁN! Espanjan sisällissodan kulttuurihistoriaa Hanne Koivisto & Raimo Parikka (toim.), (Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2015), 7–30.
Grönholm ja Nyyssönen, “Historian käyttö ennen ja nyt”, 9, 18.
Peltonen, Barbaria ja unohdus, 207.
Helena Ranta, “Mitä emme saa unohtaa,” WAMblog 5.11.2018, https://www.wam.fi/blogit/wamblog/mita-emme-saa-unohtaa
Valtioneuvoston kanslia, 1918 muistovuosi: Sisällissodan muistovuoden 1918 projekti, https://vnk.fi/hanke?tunnus=VNK002:00/2018. Luettu 12.5.2021.
Marko Tikka, “Sisällissodan muistovuoden päättyessä,” Alusta! Tampereen yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan verkkojulkaisu 30.12.2018. Luettu 12.5.2021.
https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/12/30/sisallissodan-muistovuoden-paattyessa/
Heikki Hiilamo, “Kaikkea ei ole sanottu sisällissodasta,” YLEuutiset 3.8.2018.
https://yle.fi/uutiset/3-10329300. Luettu 12.5.2021.
Hentilä, Pitkät varjot, 15.