Järjestölehtien merkitys poliisiammattikunnan julkisuuskuvan kehityksessä toisen maailmansodan jälkeen

Kirjoittajat

• Katja Tikka Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.149039

Avainsanat:

poliisitoimi, maine, julkisuuskuva, järjestölehti, ammatti-identiteetti, police, image, identity, reputation, organisational publication

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan ammattijärjestöjen roolia poliisin julkisuuskuvan kehityksessä. Järjestölehtien kirjoittelu 1940–1970-luvuilla paljastaa, että poliiseja on opastettu kohtamaan suomalaisia tavalla, joka vahvisti ammattiryhmän positiivista mielikuvaa. Tänään 2020-luvulla poliisin maine on Suomessa korkea. Luottamus poliisiin ei kuitenkaan ole syntynyt itsestään, vaan sen eteen on työskennelty kulisseissa määrätietoisesti julkisuuskuvaa kohentamalla. Suomalaisen poliisitoimen kehitys on lisäksi muovautunut osana yhteiskuntaa sen erilaisissa historiallisissa vaiheissa. Myös luokkayhteiskunta näkyi poliisin sisällä, jossa päällystö ja tavallista kansaa lähellä oleva rivipoliisi eivät pitkään aikaan mahtuneet yhteisen järjestöllisen katon alle. Kun koko ammattikunnan identiteetti oli yhtenäisempi, myös julkisuuskuva eheytyi. Aikaisempi tutkimus on korostanut ristiriitoja muun muassa työnkuvan ja palkkauksen perusteluissa. Poliisikunnan järjestäytymistä ja julkisuuskuvan kehittymistä taas ei juurikaan ole tutkittu. Artikkelissa poliisijärjestöjen jäsenlehtien kautta avautuu järjestöjen ja poliisiammattikunnan välinen suhde, jota tarkastellaan kronologisesti kolmen temaattisen näkökulman kautta. Ensimmäisessä teemaosiossa käsitellään yleisön kosiskelun ilmenemistä ja merkitystä, toisessa poliisin kohtaamaa runsasta väkivaltaa ja kolmantena poliisiurheilun merkitystä julkisuuskuvaa osana ammatti-identiteetin muokkautumista. 

The article explores the role of police unions in shaping the public image of the Finnish police alongside their advocacy work. Using organizational publications from the 1940s–1970s, it reveals efforts to guide police behaviour to enhance their public reputation, a strategy contributing to the high trust in Finnish police today. This trust, however, required deliberate image-building over decades. Through an analysis of member publications from police organizations, the article explores the relationship between these organizations and the professional police community. This is approached chronologically through three thematic perspectives. The first thematic section addresses the manifestations and significance of courting public favour. The second focuses on the extensive violence encountered by the police. The third examines the role of police sports in shaping public perceptions and contributing to the development of professional identity.