Hyvän työntekijän taidot tietoteknisen toiminnanohjauksen säätelemässä kotihoidossa

Kirjoittajat

• Kaisa Eskelinen

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.110608

Avainsanat:

digitalisoituminen, kotihoito, esimiehet, hoivatyöntekijän taidot, vanhuspolitiikka, medikaalis-managerismi, standardointi

Abstrakti

Kotihoidon organisaatioissa yleistynyt toiminnanohjaus edustaa hoito- ja hoivatyön johtamiselle ominaista medikaalis-manageristista suuntausta, jossa korostuu työn kustannustehokkuus tietojärjestelmiä hyödyntämällä (Wrede & Henriksson 2004; Henriksson & Wrede 2008). Artikkelissani kysyn, mitkä työntekijän taidot korostuvat ajankäyttöä ja kirjaamista yhdenmukaistavassa toiminnanohjauksessa ja miten toiminnanohjaus sopii yhteen hoivan logiikan (Mol 2008) eli asiakkaan tarpeet kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti huomioivan työntekijäihanteen kanssa. Aineiston analyysi perustui 24 kunnallisen kotihoidon esihenkilön ja heidän työparinaan toimivan palveluohjaajan haastatteluihin. Analysoin vuosina 2010–2011 toteutetut haastattelut laadullisen deduktiivisen sisällönanalyysin metodein. Käytin aineiston sisällönanalyysissä käsitteitä näkyvyys, kontrolli ja vertailtavuus (Bowker & Star 1999). Ne ovat tietoteknisen luokittelujärjestelmän ja johtamisen periaatteita, jotka ohjaavat työntekijöiden työtä toiminnanohjauksessa. Toiminnanohjaus korostaa hoivatyötä teknisenä, kirjallisena ja ajanhallinnallisena taitona, ei niinkään kokonaisvaltaisena ja ruumiillisena taitona. Onkin tärkeää tukea työntekijän mahdollisuuksia arvioida ja sovittaa itse työtään toiminnanohjaukseen, jotta työntekijöiden hoivan logiikan mukaiset taidot säilyvät toiminnanohjauksen määrittämässä työssä.

The skills of a good worker in elderly home care regulated by enterprise planning system 

Enterprise resource planning (ERP) systems are widespread in home care organizations and represent medico-managerial management of care work, emphasizing cost-effective organization of care work by using information systems (Wrede & Henriksson 2004; Henriksson & Wrede 2008). Based on a content analysis of interviews with middle managers from two municipal homecare organizations in Finland and their service adviser colleagues, this study examines which worker skills are emphasized in ERP that standardizes the use of time and documentation of care work, and how ERP supports the worker ideal according to a logic of care (Mol 2008). This ideal refers to a worker who takes care of customers’ needs holistically and individually. The analysis uses the concepts of visibility, control, and comparability (Bowker & Star 1999), which are the principles of the classification systems of information infrastructures as well as management, and principles which direct workers’ work in the ERP. ERP emphasizes documenting and time management skills, which partly contradicts holistic worker conduct. ERP also emphasizes technical and written skills of care workers, not so much embodied and situational skills. It is, therefore, important to support workers’ discretion and possibilities to adjust their work to ERP, so that they can retain worker skills consistent with the logic of care while engaging in work determined by ERP. 

Lähdeviitteet

Anttila K, Kaila-Mattila T, Kan S, Puska EL, Vihunen R. Hoitamalla hyvää oloa. Helsinki: Sanoma Pro, 2012.

Anttonen A, Zechner M. Tutkimuksen lähestymistapoja hoivaan. Teoksessa: Anttonen A, Valokivi H, Zechner M, toim. Hoiva: tutkimus, politiikka ja arki. Tampere: Vastapaino, 2009:16–52.

Bennett-Milburn A, Spicer J. Multi-objective home health nurse routing with remote monitoring devices. IJPS 2013;1(4):242–63. https://doi.org/10.1504/IJPS.2013.059677

Botta-Genoulaz V, Millet PA. An investigation into the use of ERP systems in the service sector. Int J Prod Econ 2006; 99(1–2):202–21. https://doi.org/10.1016/j.ijpe.2004.12.015

Bowker G, Star SL. Sorting things out: classification and its consequences. London: MIT Press, 1999.

Eskelinen K. Kirjaamisen standardointi kotihoidossa. Sosiologia 2020;57(3):278–93. https://journal.fi/sosiologia/article/view/124566

Eskelinen K. Partikularismista universalismiin. Toiminnanohjausjärjestelmän ja uuden kotihoitomallin vaikutus kotihoidon lähiesimiesten etiikkaan. Janus, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 2017;25(3):224–39. https://journal.fi/janus/article/view/53413

Fournier V. The appeal to “professionalism” as a disciplinary mechanism. Sociol Rev 1999;47(2): 280–307. https://doi.org/10.1111/1467-954X.00173

Frennert S. Lost in digitalization? Municipality employment of welfare technologies. Disabil Rehabil Assist Technol 2019;14(6), 635–42. https://doi.org/10.1080/17483107.2018.1496362

Goffman E. The presentation of self in everyday life. New York: Anchor Books, 1959.

Healy, K. A case of mistaken identity: the social welfare professions and New Public Management. J Sociol 2009;45(4):401–18. https://doi.org/10.1177/1440783309346476

Henriksson L, Wrede S. The making of medico-managerial care culture in public home care for elderly. Teoksessa: Wrede S, Henriksson L, Host H, Johansson S, Dybbroe B, eds. Care work in crisis: reclaiming the Nordic ethos of care. Lund: Studentlitteratur, 2008:131–52.

Hirvonen, H. Habitus and care: investigating welfare service workers’ agency. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 497. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House, 2014.

Hoppania HK, Karsio O, Näre L, Olakivi A, Sointu L, Vaittinen T, Zechner M. Hoivan arvoiset: vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus, 2016.

Hovilainen-Kilpinen T, Oksanen H. Lähihoitajan käsikirja. Helsinki: Tammi, 2010.

Karhinen J, Taipale S, Tammelin M, Hämäläinen A, Hirvonen H, Oinas T. Vanhustyö ja teknologia. Jyväskylän yliopiston vanhustyön kyselytutkimus 2019: Katsaus tutkimusaineistoon. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201909264258

Kleiven HH, Ljunggren B, Solbjør M. Health professionals’ experiences with the implementation of a digital medication dispenser in home care services – a qualitative study. BMC Health Serv Res 2020;20:e320. https://doi.org/10.1186/s12913-020-05191-9

Kröger T, Van Aerschot L, Puthenparambil JM. Hoivatyö muutoksessa: suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto: YFI julkaisuja 6, 2018.

Leppo A, Perälä R. Remains of care: opioid substitution treatment in the post‐welfare state. Sociol Health Illn 2017;39(6):959–78. https://doi.org/10.1111/1467-9566.12550

Miettinen J, Mäkinen M, Leikas J, Jutila T, Veko T. Vastuullinen toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen kotihoidossa. FinJeHeW 2020;12(1):70–83. https://doi.org/10.23996/fjhw.77883

Mol A. The logic of care: health and the problem of patient choice. London: Routledge, 2008.

Mosquera F, Smet P, Vanden Berghe G. Flexible home care scheduling. Omega 2019;83:80–95. https://doi.org/10.1016/j.omega.2018.02.005

Niiniluoto I. Tekniikan filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2020.

Oinas T, Karhinen J, Tammelin M, Hirvonen H, Hämäläinen A, Taipale S. Teknologisten laitteiden ja sovellusten käyttö vanhustyössä: työn piirteiden ja yksilötekijöiden vaikutusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 2021;86(2):166–79. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041310334

Olakivi A, Van Aerschot L, Mathew Puthenparambil J, Kröger T. Ylikuormitusta, lähijohtajan tuen puutetta vai vääränlaisia tehtäviä. Miksi yhä useammat vanhustyöntekijät harkitsevat työnsä lopettamista? Yhteiskuntapolitiikka 2021;86(2):141‒54. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041510496

Orlikowski, WJ. Improvising organizational transformation over time: a situated change perspective. Inf Syst Res 1996;7(1):63‒92. https://doi.org/10.1287/isre.7.1.63

Petrakaki D, Klecun E, Cornford T. Changes in healthcare professional work afforded by technology: the introduction of a national electronic patient record in an English hospital. Organization 2016;23(2):206–26. https://doi.org/10.1177/1350508414545907

Rötsä M, Berglind H, Huovila M, Hyppönen K, Peksiev T, Mykkänen J. Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke (Kansa-hanke). Hankesuunnitelma vuosille 2016–2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2016.

Saario S. Audit techniques in mental health: practitioners’ responses to electronic health records and service purchasing agreements. Acta Universitatis Tamperensis 1907. Tampere: Tampereen yliopisto, 2014.

Sennett R. The craftsman. New Haven & London: Yale University Press, 2008.

Skærbæk P., Thorbjørnsen S. The commodification of the Danish defence forces and the troubled identities of its officers. Financial Account Manag 2007;23(3):243–68. https://doi.org/10.1111/j.1468-0408.2007.00428.x

STM. Kotihoito ja kotipalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2019a. Internet: https://stm.fi/kotihoito-kotipalvelut (viitattu 6.2.2022).

STM. Kotihoito ja kotisairaalahoito. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2019b. Internet: https://stm.fi/kotisairaanhoito-kotisairaalahoito (viitattu 6.2.2022)

Sutela, H, Pärnänen A, Keyriläinen M. Digiajan työelämä ‒ Työolotutkimuksen tuloksia 1977‒2018. Helsinki: Tilastokeskus, 2019.

Virkki T, Vartiainen A, Hänninen R. Talouden ja hoivan ristipaineissa: vanhustyöntekijöiden näkemyksiä työnsä muutoksista. Yhteiskuntapolitiikka 2012;77(3):253–64. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117944

Waerness K. The rationality of caring. Econ Ind Democr 1984;5(2):185–211. https://doi.org/10.1177/0143831X8452003

Waerness K. On the rationality of caring. Teoksessa: Sassoon AS, ed. Women and the state: the shifting boundaries of public and private. London: Routledge, 1987:207–34.

Waerness K. Social research, political theory and the ethics of care in a global perspective. Teoksessa: Dahl HM, Rask Eriksen T, eds. Dilemmas of care in the Nordic welfare state: continuity and change. Burlington: Ashgate, 2005:15‒30.

Wrede S, Henriksson L. Kahden kerroksen väkeä: kotihoidon ammatillinen uusjako. Teoksessa: Henriksson L, Wrede S, toim. Hyvinvointityön ammatit. Helsinki: Gaudeamus, 2004:210–34.