Iäkkäiden asukkaiden ravitsemustila Helsingin pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä vuosina 2003-2017 – kehittämistyön tuloksia

Kirjoittajat

• Helena Soini Helsingin kaupunki
• Seija Muurinen Helsingin yliopisto, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto
• Niina Savikko Helsingin yliopisto, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto
• Taija Puranen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Kehittämisen tuki
• Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus ry
• Riitta Saarela Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Suun terveydenhuolto
• Kaisu Pitkälä Helsingin yliopisto, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto

DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.80107

Avainsanat:

Iäkkäät, ympärivuorokautinen hoito, palveluasuminen, laitoshoito, ravitsemustila, MNA-mittari

Abstrakti

Iäkkäiden asukkaiden ravitsemustila Helsingin pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Helsingissä vuosina 2003-2017 tehtyjen ravitsemustutkimusten tarkoituksena on ollut tutkia ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten ravitsemustilaa. Tässä artikkelissa kuvataan ravitsemustilan ja -hoidon kehittymistä tehostetussa palveluasumisessa vuosina 2007, 2011 ja 2017 sekä laitoshoidossa (vanhainkodeissa) vuosina 2003, 2011 ja 2017 tehtyjen tutkimusten tulosten pohjalta. Helsingin ravitsemustutkimukset on toteutettu käyttäen samaa strukturoitua kyselylomaketta ja MNA-ravitsemusarviota (Mini Nutritional Assessment). Tässä artikkelissa esitetään tutkimuslomakkeiden muuttujia (ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutustaso, fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky, sairaudet ja lääkitys) kuvaamaan asukasrakenteen eroja eri asumismuodoissa. Ravitsemukseen liittyvistä muuttujista esitetään välipalojen syömistä, täydennysravintovalmisteiden ja D-vitamiinivalmisteiden käyttöä sekä painon seurantaa ja painehaavoja. Tulosten mukaan asukkaiden toiminnanvajeet ja muistisairaiden osuus ovat merkittävästi lisääntyneet. Tästä huolimatta ravitsemustilan mukaan riski- tai virheravitsemustilassa olevien osuudessa ei ole tapahtunut lisäystä. Ravitsemushoitokäytännöt ovat parantuneet. Tässä artikkelissa raportoidaan keskeiset trenditiedot eri tutkimusvuosilta. Noin 15 vuotta kestänyt tutkimus- ja kehittämishanke on ollut hyödyllinen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Hyvä ravitsemus on merkittävä tekijä ikääntyneiden hyvinvoinnissa.