Nuorten Kompassi (Youth Compass)

Menetelmä yläkouluikäisten nuorten hyvinvointitaitojen vahvistamiseen (1. arvio)

Kirjoittajat

  • Kaisa Mishina sh (AMK), TtT erikoistutkija Turun yliopisto, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus INVEST Lippulaiva
  • Sonja Gilbert FT tutkijatohtori Turun yliopisto, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus INVEST Lippulaiva

Avainsanat:

hyvinvointitaidot, Nuorten Kompassi, Youth Compass, psykologinen joustavuus

Abstrakti

Ilmiöt: Hyvinvointitaidot

Johdanto: Hyvä psyykkinen hyvinvointi on keskeistä nuoren kehittymisen sekä opintosuoriutumisen ja työelämävalmiuksien kannalta. Oppilaitoksilla on keskeinen asema nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa, ja niitä velvoitetaan myös laissa vahvistamaan opiskelijoidensa hyvinvointia. Nuorten Kompassi -menetelmän tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointitaitoja, kuten psykologista joustavuutta ja sen osataitoja sekä ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia. Menetelmä on täysin verkkopohjainen, ja sitä on mahdollista hyödyntää osana oppilaitosten toimintaa. Se on alun perin kehitetty yläkouluikäisille, mutta soveltuu myös toisen asteen opintojen alkuvaiheessa oleville nuorille.

Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla, joka kohdistui kysymykseen: Mitä tutkimusta Nuorten Kompassi -menetelmästä (Youth Compass) on tehty. Hakusanoina käytettiin: P = nuoret, yläkoulu, toinen aste, C = Youth Compass, Nuorten Kompassi, C = koulu, koti, terveydenhuolto. Ensisijaisena kiinnostuksenkohteena haussa olivat menetelmään liittyvät vaikuttavuustutkimukset, mutta mukaan otettiin kuitenkin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen haku kohdistui seuraaviin tietokantoihin: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja Scopus, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla.

Tulokset: Kirjallisuushaun perusteella mukaan otettiin kahdeksan tutkimusta. Näistä viisi oli suomalaisia vaikuttavuustutkimuksia, joihin menetelmän vaikuttavuuden arviointi perustui. Lisäksi mukana oli kolme suomalaista tutkimusta, joissa ei arvioitu menetelmän vaikuttavuutta tai implementointia. Mukaan otettujen tutkimusten ja menetelmäoppaan perusteella Nuorten Kompassi -menetelmän kuvaus ja teoreettinen peruste on riittävä. Menetelmällä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia nuoren masennusoireisiin, ahdistusoireisiin, tyytyväisyyteen elämään, stressiin, akateemiseen joustavuuteen sekä urasuunnitteluun liittyvään epävarmuuteen. Lisäksi sen on todettu lisäävän kyvykkyyttä tehdä uravalintaan liittyviä päätöksiä. Vaikutukset olivat enintään pieniä vasteiden osalta yläkoulua käyvillä nuorilla (d = 0,03–0,48, NNT (Number­Needed­to­Treat) = 3,76–62,5). Vaikuttavuustutkimusten laatu vaihteli tyydyttävästä hyvään. Nuorten Kompassin implementointivalmius ei täyttynyt riittävästi käytettyjen osa-alueiden mukaan arvioituna. Menetelmä on tällä hetkellä valtakunnallisessa levityksessä stand­alone-periaatteella, eli menetelmästä kiinnostuneet voivat osallistua rekisteröitymällä sivustolle ja käydä sitä läpi itsenäisesti.

Kokonaisarvio: Menetelmä saa kokonaisarvion 4/5, eli menetelmällä on kohtalainen dokumentoitu näyttö suomalaisessa kontekstissa. Kokonaisarvio perustuu vaikuttavuustutkimuksiin, joissa menetelmää toteutettiin verkkopohjaisella alustalla sekä kasvokkain ja digitaalisesti tapahtuvan ohjauksen avulla.

Osasto
Systemaattinen katsaus

Julkaistu

2023-12-14

Viittaaminen

Mishina, K., & Gilbert, S. (2023). Nuorten Kompassi (Youth Compass): Menetelmä yläkouluikäisten nuorten hyvinvointitaitojen vahvistamiseen (1. arvio). Kasvun tuki -aikakauslehti, 3(2). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/141983