”Sanna tuu takasin”
Ystävyydet syrjäseudulla kasvaneiden nuorten elämässä
Abstrakti
Artikkelissa analysoidaan syrjäisessä ja väestörakenteeltaan ikääntyvässä asuinpaikassa lapsuutensa eläneiden nuorten, erityisesti tyttöjen, ystävyyssuhteiden muotoutumista, pysyvyyttä ja rikkoutumisia. Artikkeli perustuu laadullisessa Nuoret ajassa -seurantatutkimuksessa (2015–2025) koottuun aineistoon. Analyysissa on mukana kymmenen nuoren kanssa viiden vuoden aikana tuotettu aineisto: kaksi kertaa vuodessa tehdyt haastattelut ja niitä ajoittain virittäneet ihmissuhdekartat. Vuosia kestänyt seuranta on mahdollistanut siirtymän tarkastelun elämänvaiheessa, jossa siirrytään peruskoulusta toiselle asteelle ja kaupunkiympäristöön. Syrjäinen asuinseutu luo nuorten keskinäisten suhteiden dynamiikkaan omanlaisensa puitteet: vertaisia on vähän ja lähes kaikki samanikäiset tuntevat toisensa. Paikkakunnan nuoret kasvavatkin varsin pysyvissä kaveriporukoissa aina yläkoulun viimeisiin vuosiin saakka, ja yhteinen historia sitoo nuoria toisiinsa. Toisen asteen opintojen vaiheessa heidän vertaissuhteensa ja -tekemisensä lisääntyvät, mutta monet uudet tuttavuudet jäävät väliaikaisiksi. Tutkimuksen tuloksissa on havaittavissa sukupuoliero: tyttöjen puheessa ystävyyksistä puhutaan suoraan, mutta poikien kohdalla asia tulee esiin epäsuoremmin esimerkiksi heidän kertoessaan henkilökohtaisten asioiden jakamisesta. Tutkimuksen tytöille ystävyys määrittyy tunteina, tekoina ja erityisenä ylläpitotyönä, ja sen keskeinen ehto on molemminpuolinen luottamus.
Asiasanat: asuinpaikka, elämänkulku, laadullinen seurantatutkimus, ystävyys
***
“Sanna come back.” Friendship relations in the lives of young people in the hinterland
The article deals with the friendship relations of young people growing up in a sparsely populated remote village in Finland. We make use of longitudinal interview data collected during the Youth in Time research project (2015–2025). The article is based on discussions with ten young people, who were interviewed twice a year during a five-year data collection period. This intensity of data collection has made it possible to examine a life course transition through which the informants move towards the secondary education phase and on to new, more urban and socially vibrant environments. The young people’s remote home region forms particular frames for their peer relations: young people of the same age are rare, and almost everyone knows each other. They are surrounded by relatively stable peer groups throughout the basic education years, and this shared history connects them quite tightly. During the secondary education years, they make new friends, but these friendships tend to remain temporary. The analysis also reveals a gender difference: girls articulate their friendships reflexively, but boys talk about their friendships in a more indirect way. Girls explicitly define friendship as emotions and practices with an emphasis on mutual trust.
Keywords: friendship, qualitative longitudinal research, home region, life course