Työmotivaation rakentuminen työterveysneuvottelun vuorovaikutuksessa: tasapainottelua halukkuuden ja haasteiden välillä

Kirjoittajat

• Hanna-Leena Ristimäki Tampereen yliopisto
• Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopisto
• Sanni Tiitinen Tampereen yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.109511

Avainsanat:

vuorovaikutus, neuvottelu, työhön paluu, työterveyshuolto

Abstrakti

Tarvitaan laajasti erilaisia joustoja ja toimenpiteitä, jotta ihmiset pystyvät osallistumaan työelämään erilaisista työkyvyn lähtökohdista. Tässä tutkimuksessa keskitymme työterveysneuvotteluun, joka on työterveysyhteistyön keskeinen keino tukea työntekijän työkykyä ja työhön paluuta pidemmän sairauspoissaolon jälkeen. Neuvottelussa päätetään yhdessä työntekijän, työnantajaa edustavan esihenkilön ja työterveyshuollon edustajien kanssa muun muassa tarvittavista työn muutoksista ja työhön paluun aikaisesta toimeentulon rakentumisesta. Tarkastelemme työmotivaatioon kytkeytyviä puhetapoja ja niiden säännönmukaista ilmenemistä työterveysneuvottelun vuorovaikutuksen aikana. Tutkimuksen aineisto muodostuu työterveysneuvottelujen videotaltioinneista (n=14). Analyysissa käytämme diskursiivista psykologiaa, jäsenyyskategoria-analyysia ja keskustelunanalyysia. Laadullinen analyysimme näyttää kolme päätulosta. Ensinnäkin osoitamme, miten työntekijät kohtelevat oman työhön paluun motivaationsa kuvaamista relevanttina tässä institutionaalisessa kontekstissa ja miten he suhteuttavat työmotivaatiotaan työkyvyn rajoitteisiin. Tämän tasapainottelun esitämme ilmentävän työhön palaavan henkilön kategoriaan orientoitumista, mutta myös oman työntekijyyden vahvistamista neuvottelutilanteessa. Toiseksi näytämme, kuinka kaikki keskusteluun osallistujat kohtelevat korkeaa työmotivaatiota jaettuna pohjaoletuksena ja rakentavat siten yhdessä moraalidiskurssia. Kolmanneksi osoitamme, että työntekijät voivat oman työmotivaationsa kuvaamisella joko 1) hyväksyä kannanoton tarvittavasta työhön paluun ratkaisusta, mutta kyseenalaistaa sen perusteluna esitetyn kuvauksen itsestään, tai 2) hyväksyä aiemmin esitetyn kannanoton perusteen, mutta vastustaa passiivisesti vuorovaikutuksen etenemistä kannanoton suuntaan. Tuloksemme valottavat suomalaisen työelämän kulttuurisia ja moraalisia odotuksia sekä niiden tilanteista ja neuvottelutoimintaan kiinnittyvää rakentumista työterveysneuvottelussa. Kulttuuriset ja moraaliset oletukset olisi tarpeen huomioida työterveyshuollon ja työelämän käytänteissä.