Kirjoittajan ohjeet

YLEISTÄ: Julkaisuharkintaan otetaan aikaisemmin julkaisemattomaan materiaaliin perustuvia tieteellisiä alkuperäistutkimuksia ja aikaisemmin julkaistuun materiaaliin perustuvia tieteellisiä katsausartikkeleita. Julkaisemme myös muun tyyppisiä kirjoituksia, kuten puheenvuoroja, lektioita, kirja-arvioita, kokousselostuksia, luentoja, tapausselostuksia ja kommentteja. Tutkimusartikkelit voivat olla määrällisiä tai laadullisia menetelmiä soveltavia empiirisiä, teoreettisia tai tutkimusmenetelmiin liittyviä raportteja tai tutkimusmenetelmiä, ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia koskevia katsauksia.

Kaikki tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin (vähintään kaksi arvioijaa) ja muut kirjoitukset arvioidaan pääsääntöisesti lehden toimituksessa. Käsikirjoituksen hyväksymisestä päättää viime kädessä lehden toimitus.  Käsikirjoituksen arviointiprosessissa noudatetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen käytölle asetettuja ehtoja (http://www.tsv.fi/tunnus). Tunnus merkitään automaattisesti vertaisarvioituihin artikkeleihin.

Käsikirjoitusten lähettäminen: Varmista ennen käsikirjoituksen lähettämistä, että käsikirjoitus noudattaa lehden kirjoitusohjeita. Arviointiin lähetetään ainoastaan ohjeiden mukaisesti laaditut käsikirjoitukset. Toimituskunnan jäsenet käyvät läpi kaikki lähetetyt käsikirjoitukset ja pyytävät tarvittaessa korjauksia sisältöön ennen mahdollisen vertaisarviointiprosessin alkua.   Lisätietoja saa tarvittaessa lehden toimitussihteeriltä: toimitussihteeri(a)socialmedicine.fi. Käsikirjoitukset lähetetään elektronisesti journal.fi-palvelun kautta osoitteessa http://journal.fi/sla/about/submissions   Lehteen tarjottava teksti tulee olla anonymisoitu eli kirjoittajien nimet on poistettu käsikirjoituksesta ja tiedoston nimestä sekä tiedoston metatiedoista (esim. Wordissa: tiedosto -> asetukset -> yleiset -> käyttäjänimi). Metatietojen poisto esimerkiksi word-tiedostosta riippuu jonkin verran ohjelman versiosta. Ohjeita metadatan poistoon voi lukea lisää esimerkiksi tästä.

Kieli: Suomen- tai ruotsinkieli.  Poikkeustapauksessa käsikirjoitus voidaan julkaista myös englanninkielisenä. Kielen tulee täyttää tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Otsikoiden tulee olla selkeitä ja informatiivisia. Kielenhuoltoa suositellaan. Kirjoittajat ovat viime kädessä vastuussa julkaistun käsikirjoituksen oikeellisuudesta.

Käsikirjoituksen rakenne: Tekstin rakenne voi vaihdella erityyppisissä käsikirjoituksissa.

Käsikirjoituksen muotoilu ja ulkoasu: Tekstissä ei tule käyttää turhia muotoiluja. Koko käsikirjoituksen leipätekstin tulee olla samalla fontilla kirjoitettu. Tekstissä saa käyttää vain väliotsikoita ja niiden alaotsikoita, jotka erotetaan erikokoisella fontilla. Alaviitteitä ei tule käyttää. Desimaaliluvuissa käytetään pilkkua. Käsikirjoitus tulee toimittavaa sellaisessa muodossa, että sitä voidaan muokata (ei esim. PDF).

Otsikkosivu: Otsikkosivu laaditaan erillisenä asiakirjana. Otsikkosivun tulee sisältää kaikkien kirjoittajien nimet, oppiarvot, virka-asemat, organisaatio- ja laitostiedot osoitteineen sekä sähköpostiosoitteet. Yksi kirjoittajista nimetään yhteyshenkilöksi. Kunkin kirjoittajan osuus käsikirjoituksen laatimisessa kuvataan lyhyesti erillisessä kappaleessa. Varsinaisessa käsikirjoituksessa ei saa olla kirjoittajien tunnistamisen mahdollistavia tietoja anonyymin arviointikäytännön mahdollistamiseksi.

Tiivistelmä: Tiivistelmässä esitetään selkeästi käsikirjoituksen keskeiset asiat. Tutkimusartikkelissa esitetään otsikko, tutkimuksen lähtökohdat, menetelmät, tulokset ja päätelmät. Tiivistelmän pituus on noin 200 sanaa ja se laaditaan käsikirjoituksen alkuperäiskielellä sekä englanniksi. Englanninkielisen tiivistelmän tulee sisältää englanninkielinen otsikko. Englanninkielisen tiivistelmän oikeakielisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Asiasanat: Tiivistelmän yhteyteen tulee laittaa neljä asiasanaa käsikirjoituksen alkuperäiskielellä. Samat asiasanat tulee lisätä myös englanninkieliseen tiivistelmään. Asiasanoja valittaessa suositellaann hyödynnettäväksi sanastopalvelua: http://finto.fi/fi/

Sana- ja merkkimäärät: Tieteellisten käsikirjoitusten enimmäispituus on pääsääntöisesti 4500 sanaa (sisältäen varsinaisen tekstin ja kirjallisuusviitteet). Tiivistelmiä, taulukoita ja kuvioita ei lasketa sanamäärään. Muiden kirjoitusten pituus vaihtelee 600-3000 sanaan. Julkaisutyypeistä ja sanamääristä lisätietoa:  https://journal.fi/sla/about.

Asiat on syytä esittää tiiviisti ja lyhyissä kappaleissa. Käsikirjoituksen tekstiosuutta voidaan lyhentää esittämällä osa tekstistä taulukoissa. Käsikirjoitus voi sisältää pääsääntöisesti yhteensä neljä taulukkoa ja kuviota.

Taulukot: Taulukoita ei liitetä varsinaiseen käsikirjoitukseen vaan ne esitetään erillisellä asiakirjalla, kaikki taulukot samassa asiakirjassa. Taulukot numeroidaan juoksevassa järjestyksessä sen mukaan kuin ne esiintyvät tekstissä. Taulukot otsikoidaan lyhyesti ja informatiivisesti ja niiden tulee olla ymmärrettävissä tekstistä irrallisina. Taulukossa ei toisteta tekstissä sanottua ja päinvastoin. Taulukoissa käytetään ns. akateemista mallia, jossa ei ole pystyviivoja. Taulukoiden alaviitteet merkitään numeroin ja desimaaliluvuissa käytetään pilkkua. Isojen kirjainten (versaali) käyttö vaikeuttaa tekstin käsittelyä taitossa, joten niitä tulee välttää. Taulukot toimitetaan sellaisessa muodossa, että niitä on mahdollista muokata, esim. Word-dokumentteina tai Excel-taulukoina (ei PDF-muotoisina). Taulukoissa ei tule käyttää turhia muotoiluja.

Kuviot:  Kuviot numeroidaan juoksevassa järjestyksessä sen mukaan kun ne esiintyvät tekstissä. Kuviot toimitetaan tekstistä erillisenä ja tekstissä ilmoitetaan kuvioiden paikka. Kuviot voi toimittaa esim. PDF-, Word-, PowerPoint- tai Excel-tiedostoina, mutta ne eivät saa olla liitettynä tiedostoon kuvana, vaan niiden tulisi olla grafiikkamuotoisina. Kuvatiedostojen, esim. JPG:t tulisi olla resoluutioltaan 300 dpi lopullisessa koossa. Monimutkaisista kuvioista olisi hyvä toimittaa mahdollisuuksien mukaan tarkistusta varten PDF-tiedosto. 

Tilastolliset menetelmät: Ohjeita tilastollisten menetelmien käytön kuvaamiselle löytyy esimerkiksi teoksesta Lang TA, Secic M. How to Report Statistics in Medicine: Annotated Guidelines for Authors, Editors, and Reviewers. Philadelphia, American College of Physicians 2006.

Laadullisesta tutkimuksesta: Laadullisen tutkimuksen avulla on mahdollista tutkia esimerkiksi ihmisten kokemuksia, ilmiöille annettuja merkityksiä, systeemin toimintaa ja tehdä vertailuja tapausten välillä. Aineistona käytetään tekstiaineistoja, kuten haastatteluja, havainnointia ja kirjallisia dokumentteja. Kuten kaikissa Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden artikkeleissa, myös laadullisissa artikkeleissa näkökulma on yhteiskunnallinen eli käsiteltävää aihetta tulee viimeistään pohdinnassa tarkastella myös yhteiskunnallisella tasolla ja kirjoituksella tulee olla yhteiskunnallista merkitystä.

Tämän lisäohjeen tavoitteena on yhtenäistää laadullisen tutkimuksen raportointikäytäntöjä Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä ja parantaa ennen kaikkea analyysin läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta ja siten tutkimuksen luotettavuutta. Ohjeistus on laadittu helpottamaan sekä kirjoittajan että arvioitsijan työtä. Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä julkaistavan laadullisen tutkimusartikkelin tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

1. Yleistä: Miten valittu laadullinen menetelmä soveltuu asetetun tutkimuskysymyksen ratkaisemiseen?
2. Menetelmäosio: Miten vastaajat, dokumentit tai aineiston osat on valittu? Miten tutkimuksesta kerrottiin tutkittaville? Millainen on tutkimuksen osallistujajoukko, esim. ikä, koulutus, työ? Miten aineisto kerätiin tai saatiin ja mitä se sisältää? Haastatteluaineistossa: kuinka haastattelurunko/-teemat on muodostettu? Miten ja milloin aineisto on kerätty esim. haastattelujen kesto, nauhoitus, videointi jne. ? Kuka keräsi aineiston? Aineiston saturaatio ja rajoitukset.
3. Analyysistä: Analyysi tulee kuvata mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta lukijan on mahdollista seurata ja arvioida analyysin kulkua ja tehtyjä analyyttisiä valintoja tuloksista johtopäätöksiin. Miten analyysi vaihe vaiheelta toteutettiin?  Miten esimerkiksi aineistolähtöisen analyysin koodit, kategoriat, teemat tai käsitteet kehitettiin aineistosta? Oliko analyysi tietokoneavusteinen, miten? Kuka analysoi aineiston? Miten analyysin osuvuus ja luotettavuus varmistettiin (esim. valikoinnin välttäminen, poikkeavien löydösten pohtiminen, useampi tutkija mukana analyysissä, tutkijan oman position reflektointi)?
4. Tulokset: Tuloksia esitettäessä on huomioitava seuraavat asiat: Aineisto-otteet, kenttämuistiinpanot tai muu aineisto pitää identifioida niin, että lukija voi arvioida tulosten osuvuutta aineisto-otteista.  Artikkelissa tulee esittää tarpeeksi aineisto-otteita, jotta lukija voi vakuuttua tehtyjen johtopäätösten oikeellisuudesta. Aineisto ja siitä tehdyt tulkinnat tulee selvästi erottaa toisistaan tekstissä.
5. Tutkimuksen eettiset kysymykset: tutkittavien rekrytointi, tutkittavan suojeluun liittyvät kysymykset, yksityisyyden suoja (tietosuoja), mahdollinen riskianalyysi (erityisesti tutkittavan koskemattomuuteen kohdentuvissa tutkimuksissa).
   

Kirjallisuusviitteet tekstin sisällä: Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin sulkeissa olevin numeroin esiintymisjärjestyksessä Vancouver-järjestelmän mukaisesti ja luetteloidaan numerojärjestyksessä tekstin loppuun. Esimerkiksi (1,2) tai (1–5, 8,9). 

Kirjallisuusluettelo

Kirjallisuusluettelo noudattaa hieman muokattua Vancouver-järjestelmän mukaista tyyliä.  Alla esimerkkejä erityyppisistä kirjallisuusviitteistä.

Tieteellinen aikakauslehti:

Kirjoittajien nimet, artikkelin nimi, lehden nimi (lyhenne), vuosiluku, volyymi, sivunumerot. Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, merkitään kolme ensimmäistä ja niiden jälkeen ym. Lehden nimestä käytetään esim. Medline-tietokannasta löytyviä lyhenteitä ilman pisteitä.  Jos aikakauslehtiartikkelin bibliografisia tietoja ei ole saatavilla, ne korvataan merkinnällä painossa.  Jos artikkelilla on doi-tunnus, se merkitään kaikkien viitteiden yhteyteen.

Esimerkkejä

(1) Blumenshine P, Remes Egerter S, Barclay CJ, ym. Socioeconomic disparities in adverse birth outcomes: a systematic review. Am J Prev Med 2010;39:263–272. doi: 10.1016/j.amepre.2010.05.012

 (2) Langhoff-Roos J, Krebs L, Klungsoyr K, ym. The Nordic medical birth registers - a potential goldmine for clinical research. Acta Obstet Gynecol Scand 2014;93:132–137. doi: 10.1111/aogs.12302

(3) Kiuru K-E, Metteri A. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus potilaskertomuksissa. Sosiaalilääk Aikak 2014;51:146–160.

Kirja:

Kirjoittajan nimi, kirjan nimi, julkaisutiedot eli painos, julkaisupaikka (julkaisijan koti- paikka), kustantaja, painovuosi, referoitavan osan sivunumerot.

Esimerkkejä

Viittaus koko kirjaan: (1) Hirsijärvi S, Remes P, Sajavaara P. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi; 2009.

Viittaus toimitetun kirjan tiettyihin sivuihin: (2)  Esim. Raatikainen, P. Voiko ihmistiede olla arvovapaata? Kirjassa: Hallamaa J, Launis V, Lötjönen S, Sorvali I. (toim.) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: Tietolipas 211, Suomalaisen kirjallisuuden seura; 2006, 93–107.

Sähköinen/Internet –viite:

Tekijä tai yhteisö, aineiston otsikko, siteeraus tai päivityspäivämäärä, mahdollinen doi-, URN-, Handle tai muu pysyvä tunniste. Verkko-osoitteet (ja niiden sisällöt) muuttuvat ja rikkoutuvat ajan kanssa ja niiden käyttöä tulee välttää viittauksissa, jos mahdollista.

Esimerkkejä

(1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Luettu 7.2.2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702141564

(2) Kansaneläkelaitos. Kelan sairausvakuutustilasto 2013. Luettu 7.2.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Kelan_sairausvakuutustilasto_2013.pdf/4aca5252-cbd9-4972-a9a9-4ba6f5b6818e (materiaalilla ei ole tässä tapauksessa pysyvää tunnistetta)

Lait,asetukset ja päätökset:

Otsikko, päivämäärä, numero, verkko-osoite

Esimerkkejä

(1) Suomen perustuslaki 11.6.199/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907319

(2) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

OIKOVEDOKSET: Julkaistavaksi hyväksytyn käsikirjoituksen yhteyshenkilölle lähetetään ennen käsikirjoituksen julkaisua oikovedos PDF-muodossa tietojen tarkistamista varten. Oikovedos on tarkastettava viikon kuluessa sen saapumisesta. Kaikille kirjoittajille toimitetaan lehden painetut kappaleet suoraan kirjapainosta.

RINNAKKAISTALLENNUS: Kirjoittajilla on oikeus tallentaa kustantajan tuottama artikkeliversio oman organisaationsa tai tieteenalansa julkaisuarkistoon sekä jakaa julkaisua sosiaalisen median palveluissa kuuden kuukauden julkaisuviiveen jälkeen. Kirjoittaja voi julkaista kustantajan tuottaman artikkelin osana elektronista ja painettua väitöskirjatyötään.