Kirjoittajan ohjeet

KIRJOITUSOHJEET

YLEISTÄ: Julkaisuharkintaan otetaan aikaisemmin julkaisemattomaan materiaaliin perustuvia tieteellisiä alkuperäistutkimuksia ja aikaisemmin julkaistuun materiaaliin perustuvia tieteellisiä katsausartikkeleita. Julkaisemme myös muun tyyppisiä kirjoituksia, kuten puheenvuoroja, lektioita, kirja-arvioita, kokousselostuksia, luentoja, tapausselostuksia ja kommentteja. Tutkimusartikkelit voivat olla määrällisiä tai laadullisia menetelmiä soveltavia empiirisiä, teoreettisia tai tutkimusmenetelmiin liittyviä raportteja tai tutkimusmenetelmiä, ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia koskevia katsauksia.

Kaikki tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin (vähintään kaksi arvioijaa) ja muut kirjoitukset arvioidaan pääsääntöisesti lehden toimituksessa. Käsikirjoituksen hyväksymisestä päättää viime kädessä lehden toimitus.  Käsikirjoituksen arviointiprosessissa noudatetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen käytölle asetettuja ehtoja (http://www.tsv.fi/tunnus). Tunnus merkitään automaattisesti vertaisarvioituihin artikkeleihin.

Käsikirjoitusten lähettäminen: Varmista ennen käsikirjoituksen lähettämistä, että käsikirjoitus noudattaa lehden kirjoitusohjeita. Arviointiin lähetetään ainoastaan ohjeiden mukaisesti laaditut käsikirjoitukset. Toimituskunnan jäsenet käyvät läpi kaikki lähetetyt käsikirjoitukset ja pyytävät tarvittaessa korjauksia sisältöön ennen mahdollisen vertaisarviointiprosessin alkua.   Lisätietoja saa tarvittaessa lehden toimitussihteeriltä: toimitussihteeri(a)socialmedicine.fi. Käsikirjoitukset lähetetään elektronisesti journal.fi-palvelun kautta osoitteessa http://journal.fi/sla/about/submissions   Lehteen tarjottava teksti tulee olla anonymisoitu eli kirjoittajien nimet on poistettu käsikirjoituksesta ja tiedoston nimestä sekä tiedoston metatiedoista (esim. Wordissa: tiedosto -> asetukset -> yleiset -> käyttäjänimi). Metatietojen poisto esimerkiksi word-tiedostosta riippuu jonkin verran ohjelman versiosta. Ohjeita metadatan poistoon voi lukea lisää esimerkiksi tästä

Kieli: Suomen- tai ruotsinkieli.  Poikkeustapauksessa käsikirjoitus voidaan julkaista myös englanninkielisenä. Kielen tulee täyttää tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Otsikoiden tulee olla selkeitä ja informatiivisia. Kielenhuoltoa suositellaan. Kirjoittajat ovat viime kädessä vastuussa julkaistun käsikirjoituksen oikeellisuudesta.

Käsikirjoituksen rakenne: Tekstin rakenne voi vaihdella erityyppisissä käsikirjoituksissa.

Käsikirjoituksen muotoilu ja ulkoasu: Tekstissä ei käytetä turhia muotoiluja. Koko käsikirjoituksen leipätekstin tulee olla samalla fontilla kirjoitettu. Tekstissä saa käyttää vain väliotsikoita ja niiden alaotsikoita, jotka erotetaan erikokoisella fontilla. Alaviitteitä ei käytetä. Desimaaliluvuissa käytetään pilkkua. Käsikirjoitus tulee toimittavaa sellaisessa muodossa, että sitä voidaan muokata (ei esim. PDF).

Otsikkosivu: Otsikkosivu laaditaan erillisenä asiakirjana. Otsikkosivun tulee sisältää kaikkien kirjoittajien nimet, oppiarvot, virka-asemat, organisaatio- ja laitostiedot osoitteineen sekä sähköpostiosoitteet. Yksi kirjoittajista nimetään yhteyshenkilöksi.  Erillisen otsikkosivun lisäksi kaikkien kirjoittajien nimet tulee myös syöttää journal.fi-järjestelmään kirjoituksen jättövaiheessa.

Kirjoittajien kontribuutiot: Kunkin kirjoittajan osuus käsikirjoituksen laatimisessa kuvataan lyhyesti erillisessä kappaleessa. Kirjoittajien kontribuutiot-osuus sijoitetaan otsikkosivulle. 

Varsinaisessa käsikirjoituksessa ei saa olla kirjoittajien tunnistamisen mahdollistavia tietoja anonyymin arviointikäytännön mahdollistamiseksi. Lehteen tarjottava teksti tulee olla anonymisoitu eli kirjoittajien nimet on poistettu käsikirjoituksesta ja tiedoston nimestä sekä tiedoston metatiedoista (esim. Wordissa: tiedosto -> asetukset -> yleiset -> käyttäjänimi). 

Tiivistelmä: Tiivistelmässä esitetään selkeästi käsikirjoituksen keskeiset asiat. Tutkimusartikkelissa esitetään otsikko, tutkimuksen lähtökohdat, menetelmät, tulokset ja päätelmät. Tiivistelmän pituus on noin 200 sanaa ja se laaditaan käsikirjoituksen alkuperäiskielellä sekä englanniksi. Englanninkielisen tiivistelmä sisältää myös englanninkielisen otsikon. Englanninkielisen tiivistelmän oikeakielisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Asiasanat: Tiivistelmän yhteyteen laitetaan neljä asiasanaa käsikirjoituksen alkuperäiskielellä. Samat asiasanat lisätään myös englanninkieliseen tiivistelmään. Asiasanoja valittaessa suositellaan hyödynnettäväksi sanastopalvelua: http://finto.fi/fi/

Ydinasiat: Asiasanojen jälkeen kirjoitetaan artikkelin lyhyet ydinasiat selkeästi ranskalaisilla viivoilla. Ydinasiat koostuvat 3–5 virkkeestä, jotka lyhyesti tiivistävät kirjoituksen keskeisen sanoman. Ydinasioiden sisältöjä ovat: 1) mitä asiasta tiedetiin, 2) mitä uutta tutkimus toi esille ja 3) tutkimustulosten merkitys käytännössä tai 4) mitä tulisi tutkia tulevaisuudessa tästä aiheesta. Kaikkien ydinasiavirkkeiden kokonaismerkkimäärä saa olla maksimissaan 450 merkkiä. Mitä lyhyempi viesti on, sitä paremmin se omaksutaan. Muutaman tärkeimmän asian nostaminen esille ns. tekstilaatikossa helpottaa laajan artikkelin keskeisen viestin hahmottamista. Lehden toimituskunta käyttää tarvittaessa ydinasioita hyödyksi, kun se esittelee kirjoitusta sosiaalisen median kanavissaan.

Sana- ja merkkimäärät: Tieteellisten käsikirjoitusten enimmäispituus on pääsääntöisesti 4500 sanaa (sisältäen varsinaisen tekstin ja kirjallisuusviitteet). Tiivistelmiä, taulukoita ja kuvioita ei lasketa sanamäärään. Muiden kirjoitusten pituus on 600-3000 sanaa. Julkaisutyypeistä ja sanamääristä lisätietoa:  https://journal.fi/sla/about.

Asiat esitetään tiiviisti ja lyhyissä kappaleissa. Käsikirjoituksen tekstiosuutta voidaan lyhentää esittämällä osa tekstistä taulukoissa. Käsikirjoitus voi sisältää pääsääntöisesti yhteensä neljä taulukkoa ja kuviota.

Taulukot: Taulukot esitetään erillisessä asiakirjassa, kaikki taulukot samassa asiakirjassa eikä niitä liitetä varsinaiseen käsikirjoitukseen. Taulukot numeroidaan juoksevassa järjestyksessä sen mukaan kuin ne esiintyvät tekstissä. Taulukot otsikoidaan lyhyesti ja informatiivisesti ja niiden tulee olla ymmärrettävissä tekstistä irrallisina. Taulukossa ei toisteta tekstissä sanottua ja päinvastoin. Taulukoissa käytetään ns. akateemista mallia, jossa ei ole pystyviivoja. Taulukoiden alaviitteet merkitään numeroin ja desimaaliluvuissa käytetään pilkkua. Isojen kirjainten (versaali) käyttö vaikeuttaa tekstin käsittelyä taitossa, joten niitä tulee välttää. Taulukot toimitetaan sellaisessa muodossa, että niitä on mahdollista muokata, esim. Word-dokumentteina tai Excel-taulukoina (ei PDF-muotoisina). Taulukoissa ei käytetä turhia muotoiluja.

Kuviot:  Kuviot numeroidaan juoksevassa järjestyksessä sen mukaan kun ne esiintyvät tekstissä. Kuviot toimitetaan tekstistä erillisenä asiakirjana ja tekstissä ilmoitetaan kuvioiden paikka. Kuviot voi toimittaa esim. PDF-, Word-, PowerPoint- tai Excel-tiedostoina, mutta ne eivät saa olla liitettynä tiedostoon kuvana, vaan niiden tulisi olla grafiikkamuotoisina. Kuvatiedostojen, esim. JPG:t tulisi olla resoluutioltaan 300 dpi lopullisessa koossa. Monimutkaisista kuvioista toimitetaan mahdollisuuksien mukaan tarkistusta varten PDF-tiedosto.  

Tilastolliset menetelmät: Ohjeita tilastollisten menetelmien käytön kuvaamiselle löytyy esimerkiksi teoksesta Lang TA, Secic M. How to Report Statistics in Medicine: Annotated Guidelines for Authors, Editors, and Reviewers. Philadelphia, American College of Physicians 2006.

Laadullisesta tutkimuksesta: Laadullisen tutkimuksen avulla on mahdollista tutkia esimerkiksi ihmisten kokemuksia, ilmiöille annettuja merkityksiä, systeemin toimintaa ja tehdä vertailuja tapausten välillä. Aineistona käytetään tekstiaineistoja, kuten haastatteluja, havainnointia ja kirjallisia dokumentteja. Kuten kaikissa Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden artikkeleissa, myös laadullisissa artikkeleissa näkökulma on yhteiskunnallinen eli käsiteltävää aihetta tulee viimeistään pohdinnassa tarkastella myös yhteiskunnallisella tasolla ja kirjoituksella tulee olla yhteiskunnallista merkitystä.

Tämän lisäohjeen tavoitteena on yhtenäistää laadullisen tutkimuksen raportointikäytäntöjä Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä ja parantaa ennen kaikkea analyysin läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta ja siten tutkimuksen luotettavuutta. Ohjeistus on laadittu helpottamaan sekä kirjoittajan että arvioitsijan työtä. Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä julkaistavan laadullisen tutkimusartikkelin tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

1. Yleistä: Miten valittu laadullinen menetelmä soveltuu asetetun tutkimuskysymyksen ratkaisemiseen?
2. Menetelmäosio: Miten vastaajat, dokumentit tai aineiston osat on valittu? Miten tutkimuksesta kerrottiin tutkittaville? Millainen on tutkimuksen osallistujajoukko, esim. ikä, koulutus, työ? Miten aineisto kerätiin tai saatiin ja mitä se sisältää? Haastatteluaineistossa: kuinka haastattelurunko/-teemat on muodostettu? Miten ja milloin aineisto on kerätty esim. haastattelujen kesto, nauhoitus, videointi jne. ? Kuka keräsi aineiston? Aineiston saturaatio ja rajoitukset.
3. Analyysistä: Analyysi tulee kuvata mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta lukijan on mahdollista seurata ja arvioida analyysin kulkua ja tehtyjä analyyttisiä valintoja tuloksista johtopäätöksiin. Miten analyysi vaihe vaiheelta toteutettiin?  Miten esimerkiksi aineistolähtöisen analyysin koodit, kategoriat, teemat tai käsitteet kehitettiin aineistosta? Oliko analyysi tietokoneavusteinen, miten? Kuka analysoi aineiston? Miten analyysin osuvuus ja luotettavuus varmistettiin (esim. valikoinnin välttäminen, poikkeavien löydösten pohtiminen, useampi tutkija mukana analyysissä, tutkijan oman position reflektointi)?
4. Tulokset: Tuloksia esitettäessä on huomioitava seuraavat asiat: Aineisto-otteet, kenttämuistiinpanot tai muu aineisto pitää identifioida niin, että lukija voi arvioida tulosten osuvuutta aineisto-otteista.  Artikkelissa tulee esittää tarpeeksi aineisto-otteita, jotta lukija voi vakuuttua tehtyjen johtopäätösten oikeellisuudesta. Aineisto ja siitä tehdyt tulkinnat tulee selvästi erottaa toisistaan tekstissä.
5. Tutkimuksen eettiset kysymykset: tutkittavien rekrytointi, tutkittavan suojeluun liittyvät kysymykset, yksityisyyden suoja (tietosuoja), mahdollinen riskianalyysi (erityisesti tutkittavan koskemattomuuteen kohdentuvissa tutkimuksissa).

Kirjallisuusviitteet tekstin sisällä: Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin sulkeissa olevin numeroin esiintymisjärjestyksessä Vancouver-järjestelmän mukaisesti ja luetteloidaan numerojärjestyksessä tekstin loppuun. Esimerkiksi (1,2) tai (1–5, 8,9).  

Kirjallisuusluettelo: Kirjallisuusluettelo noudattaa hieman muokattua Vancouver-järjestelmän mukaista tyyliä.  Alla esimerkkejä erityyppisistä kirjallisuusviitteistä. 

Tieteellinen aikakauslehti: Kirjoittajien nimet, artikkelin nimi, lehden nimi (lyhenne), vuosiluku, volyymi, sivunumerot.Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, merkitään kolme ensimmäistä ja niiden jälkeen ym.  Lehden nimestä käytetään esim. Medline-tietokannasta löytyviä lyhenteitä ilman pisteitä. Jos aikakauslehtiartikkelin bibliografisia tietoja ei ole saatavilla, ne korvataan merkinnällä painossa.  Jos artikkelilla on doi-tunnus, se merkitään kaikkien viitteiden yhteyteen.

Esimerkkejä

(1) Blumenshine P, Remes Egerter S, Barclay CJ, ym. Socioeconomic disparities in adverse birth outcomes: a systematic review. Am J Prev Med 2010;39:263–272.

doi: 10.1016/j.amepre.2010.05.012

 (2) Langhoff-Roos J, Krebs L, Klungsoyr K, ym. The Nordic medical birth registers - a potential goldmine for clinical research. Acta Obstet Gynecol Scand 2014;93:132–137.

doi: 10.1111/aogs.12302

(3) Kiuru K-E, Metteri A. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus potilaskertomuksissa. Sosiaalilääk Aikak 2014;51:146–160.

Kirja:

Kirjoittajan nimi, kirjan nimi, julkaisutiedot eli painos, julkaisupaikka (julkaisijan koti- paikka), kustantaja, painovuosi, referoitavan osan sivunumerot.

Esimerkkejä

Viittaus koko kirjaan: Hirsijärvi S, Remes P, Sajavaara P. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi; 2009.

Viittaus toimitetun kirjan tiettyihin sivuihin: Esim. Raatikainen, P. Voiko ihmistiede olla arvovapaata? Kirjassa: Hallamaa J, Launis V, Lötjönen S, Sorvali I. (toim.) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: Tietolipas 211, Suomalaisen kirjallisuuden seura; 2006, 93–107.

Sähköinen/Internet –viite:

Tekijä tai yhteisö, aineiston otsikko, siteeraus tai päivityspäivämäärä, mahdollinen doi-, URN-, Handle tai muu pysyvä tunniste. Verkko-osoitteet (ja niiden sisällöt) muuttuvat ja rikkoutuvat ajan kanssa ja niiden käyttöä tulee välttää viittauksissa, jos mahdollista.

Esimerkkejä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Luettu 7.2.2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702141564

Kansaneläkelaitos. Kelan sairausvakuutustilasto 2013. Luettu 7.2.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Kelan_sairausvakuutustilasto_2013.pdf/4aca5252-cbd9-4972-a9a9-4ba6f5b6818e (materiaalilla ei ole tässä tapauksessa pysyvää tunnistetta)

Lait, asetukset ja päätökset:

Otsikko, päivämäärä, numero, verkko-osoite

Esimerkki

Suomen perustuslaki 11.6.199/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907319

Esim. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

OIKOVEDOKSET: Julkaistavaksi hyväksytyn käsikirjoituksen yhteyshenkilölle lähetetään ennen käsikirjoituksen julkaisua oikovedos PDF-muodossa tietojen tarkistamista varten. Oikovedos on tarkastettava viikon kuluessa sen saapumisesta. Kaikille kirjoittajille toimitetaan lehden painetut kappaleet suoraan kirjapainosta.

RINNAKKAISTALLENNUS: Kirjoittajilla on oikeus tallentaa kustantajan tuottama artikkeliversio oman organisaationsa tai tieteenalansa julkaisuarkistoon sekä jakaa julkaisua sosiaalisen median palveluissa kuuden kuukauden julkaisuviiveen jälkeen. Kirjoittaja voi julkaista kustantajan tuottaman artikkelin osana elektronista ja painettua väitöskirjatyötään.