Kirjoitusohjeet

YLEISTÄ

Sivun alkuun

Julkaisuharkintaan otetaan aikaisemmin julkaisemattomaan materiaaliin perustuvia tieteellisiä alkuperäistutkimuksia ja aikaisemmin julkaistuun materiaaliin perustuvia tieteellisiä katsausartikkeleita. Julkaisemme myös muun tyyppisiä kirjoituksia, kuten puheenvuoroja, lektioita, kirja-arvioita, kokousselostuksia, luentoja, tapausselostuksia ja kommentteja. Tutkimusartikkelit voivat olla määrällisiä tai laadullisia menetelmiä soveltavia empiirisiä, teoreettisia tai tutkimusmenetelmiin liittyviä raportteja tai tutkimusmenetelmiä, ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia koskevia katsauksia.

Kaikki tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin (vähintään kaksi arvioijaa) ja muut kirjoitukset arvioidaan pääsääntöisesti lehden toimituksessa. Käsikirjoituksen hyväksymisestä päättää viime kädessä lehden toimitus. Käsikirjoituksen arviointiprosessissa noudatetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. Tunnus merkitään automaattisesti vertaisarvioituihin artikkeleihin. Tarkemmin arviointiprosessista voi lukea täältä.

Tutkimusetiikka:
Suomessa toimivien tutkijoiden on noudatettava ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisiä periaatteita ja pyydettävä tarvittaessa ihmistieteiden eettisen toimikunnan lausunto ennen tutkimukseen ryhtymistä. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ovat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) laatimat ja toimivat ihmistieteiden eettisten toimikuntien ennakkoarviointityön lähtökohtana: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf Ohjeet on suunnattu sellaisille tutkimusasetelmille, joiden ennakkoarvioinnista ei erikseen säädetä lääketieteellisestä tutkimuksesta annetussa laissa (488/1999). Näihin lukeutuvat humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden ohella esimerkiksi ihmiseen kohdistuva luonnontieteellinen ja ei-kajoava terveys- tai lääketieteellinen tutkimus. Tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen on ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen keskeinen eettinen periaate. Henkilötietoja sisältävän tutkimusaineiston käsittelyä ohjaavia keskeisiä periaatteita ovat suunnitelmallisuus, vastuullisuus ja lainmukaisuus. Tutkijalla on aina vastuu tutkimuksensa eettisyydestä. Tietosuojaan liittyvistä ratkaisuista kantaa vastuun tutkimuksen rekisterinpitäjä. On huomioitava, että eettisen toimikunnan lausuntoa ei voi pyytää jälkikäteen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti edellyttää julkaistavissa käsikirjoituksissa mainintaa tutkimukselle annetusta eettisestä ennakkoarviointilausunnosta.

Kirjoittajien kontribuutiot: Kaikkien kirjoittajien tulee olla osallistunut tutkimuksen tekemiseen International Committee of Medical Journal Editorsin (ICMJE) asettamien kirjoittajan kriteerien mukaisesti:

  1. merkittävä osallistuminen tutkimuksen alkuun saattamiseen ja suunnitteluun tai aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan,
  2. artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkistaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön,
  3. lopullisen julkaistavan version hyväksyminen,
  4. kirjoittajan tulee ottaa vastuu artikkelin kaikista osa-alueista ja sitoutua osallistumaan artikkelissa mahdollisesti ilmenevien epäselvyyksien selvittämiseen.

Kaikkien ehtojen on täytyttävä. Kunkin kirjoittajan osuus käsikirjoituksen laatimisessa kuvataan lyhyesti otsikkosivulla.

Hyväksytyn kirjoituksen julkaisu: Hyväksytyt käsikirjoitukset ajoitetaan julkaistavaksi lehden tuleviin numeroihin pääsääntöisesti hyväksymisjärjestyksessä. Lehden toimitussihteeri ottaa yhteyttä käsikirjoituksen yhteyshenkilöön julkaisemiseen liittyvissä asioissa, kun kyseinen numero on taittovaiheessa.

Lehti voi halutessaan julkaista hyväksytyn artikkelin nopeammassa aikataulussa esimerkiksi aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. 

Tekijänoikeudet: Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Sosiaalilääketieteelliselle Aikakauslehdelle kirjoittajan ja lehden välille tehtävällä kustannussopimuksella. Kustannussopimus allekirjoitetaan taittovaiheessa. Kustannussopimuksessa on tarkemmin tekijänoikeuksista.

Rinnakkaistallennus: Kirjoittajilla on oikeus tallentaa kustantajan tuottama artikkeliversio oman organisaationsa tai tieteenalansa julkaisuarkistoon sekä jakaa julkaisua sosiaalisen median palveluissa kuuden kuukauden julkaisuviiveen jälkeen. Kirjoittaja voi julkaista kustantajan tuottaman hyväksytyn artikkelin osana elektronista ja painettua väitöskirjatyötään välittömästi, ilman julkaisuviivettä, pyytämällä lupa toimitussihteeriltä.

KÄSIKIRJOITUKSEN RAKENNE JA MUOTOILU

Sivun alkuun

Kieli: Suomen- tai ruotsinkieli. Poikkeustapauksessa käsikirjoitus voidaan julkaista myös englanninkielisenä. Kielen tulee täyttää tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Otsikoiden tulee olla selkeitä ja informatiivisia. Kielenhuoltoa suositellaan. Kirjoittajat ovat viime kädessä vastuussa julkaistun käsikirjoituksen oikeellisuudesta.

Sana- ja merkkimäärät: Tieteellisten käsikirjoitusten enimmäispituus on pääsääntöisesti 4500 sanaa sisältäen varsinaisen tekstin. Tiivistelmiä, taulukoita, kuvioita ja kirjallisuusviitteitä ei lasketa sanamäärään. Muiden kirjoitusten pituus on 600-3000 sanaa. Julkaisutyypeistä ja sanamääristä lisätietoa: https://journal.fi/sla/about.
Asiat esitetään tiiviisti ja lyhyissä kappaleissa. Käsikirjoituksen tekstiosuutta voidaan lyhentää ja luettavuutta parantaa esittämällä osa tekstissä taulukossa esimerkiksi katsausartikkelissa tai laadullisen tutkimuksessa, jossa aineisto-otteet voi koota taulukkoon.

Anonymiteetin varmistaminen: Varsinaisessa käsikirjoituksessa ei saa olla kirjoittajien tunnistamisen mahdollistavia tietoja anonyymin arviointikäytännön mahdollistamiseksi. Lehteen tarjottava teksti tulee olla anonymisoitu eli kirjoittajien nimet on poistettu käsikirjoituksesta ja tiedoston nimestä sekä tiedoston metatiedoista (esim. Wordissa: tiedosto -> asetukset -> yleiset -> käyttäjänimi). Kirjoittajatietojen poisto word-tiedostoista riippuu  mm. käytettävästä ohjelman versiosta. Seuraavista linkeistä löytyy englanninkielisiä ohjeistuksia tietojen poistoon:  kirjoittajatietojen poisto microsoft supportin mukaan,  neljä keinoa poistaa kirjoittajatiedot tai kirjoittajatietojen poisto (esim. jos käytössä mac).  Kirjoittajatietojen anonymisointiin tulee kiinnittää erityishuomiota, jotta kirjoituksen käsittelyssä ei tule ylimääräisiä viiveitä. Toimitus palauttaa kaikki vertaisarviointiin tarkoitetut kirjoitukset takaisin kirjoittajalle, jos anonymisointia ei ole tehty.  

Varsinainen teksti

Käsikirjoituksen muotoilu ja ulkoasu: Tekstissä ei käytetä turhia muotoiluja. Koko käsikirjoituksen leipätekstin tulee olla samalla fontilla kirjoitettu. Tekstissä saa käyttää vain väliotsikoita ja niiden alaotsikoita, jotka erotetaan erikokoisella fontilla. Alaviitteitä ei käytetä. Desimaaliluvuissa käytetään pilkkua. Sivunumerot lisätään käsikirjoitukseen. Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin sulkeissa olevin numeroin esiintymisjärjestyksessä Vancouver-järjestelmän mukaisesti ja luetteloidaan numerojärjestyksessä tekstin loppuun. Esimerkkejä viittauksista tekstin sisällä:

  • Kun viitataan yhteen lauseeseen: Teorian esittelevä kirja ilmestyi vuonna 1977 (1).

  • Kun viitataan useaan lauseeseen: Aiemman tutkimuksen mukaan ajanpuute on merkittävin yksittäinen este lasten kanssa ulkoilulle. Muita esteitä ovat arki-iltojen pimeys, etäisyydet leikkikentille ja muu arjen kiire. (1.) 

  • Kun samassa lauseessa on useampi viite: Useat tutkimukset (1–5, 8,9) ovat...  TAI Ajanpuute, arki-iltojen pimeys, etäisyydet leikkikentille ja muu arjen kiire on keskeisimpiä esteitä lasten kanssa ulkoilulle tutkimusten mukaan (1–5, 8,9).

Käsikirjoituksen alkuun sijoitetaan seuraavat asiat seuraavassa järjestyksessä: kirjoituksen otsikko, suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät, asiasanat sekä ydinasiat. Käsikirjoituksen väliotsikoinnin tulee noudattaa IMRAD-kaavaa: Johdanto, Menetelmät, Tulokset, Pohdinta.  Johdannossa lukija johdatetaan aiemman kirjallisuuden avulla aiheeseen ja perustellaan tutkimuksen merkitys. Johdannon lopussa esitetään tutkimuskysymykset tai hypoteesit. 

Menetelmäluvussa kuvataan, miten tutkimuksen tavoitteisiin vastattiin. Menetelmät kerrotaan sillä tarkkuudella, että ne voidaan tarvittaessa toistaa. Aineiston keruun vaiheet ja osallistujamäärät kuvataan yksityiskohtaisesti. Käytetyt analyysiohjelmat raportoidaan. Katso tarkemmat ohjeet laadullisen tutkimuksen menetelmien raportoimiseen täältä. Ohjeet määrällisen tutkimuksen menetelmien raportointiin löytyvät täältä.

Tuloksia voidaan esittää tekstinä, taulukoina ja kuvioina. Käsikirjoitus voi sisältää pääsääntöisesti yhteensä neljä taulukkoa ja kuviota. Tarvittaessa osa taulukoista tai kuvioista voidaan julkaista myös liitetiedostoina. Taulukot ja kuviot tulee sisällyttää samaan käsikirjoituksesta erilliseen asiakirjaan.

Taulukot esitetään erillisessä asiakirjassa, kaikki taulukot ja kuviot samassa asiakirjassa eikä niitä liitetä varsinaiseen käsikirjoitukseen. Taulukot numeroidaan juoksevassa järjestyksessä sen mukaan kuin ne esiintyvät tekstissä ja tekstiin merkitään taulukon paikka. Taulukot otsikoidaan lyhyesti ja informatiivisesti ja niiden tulee olla ymmärrettävissä tekstistä irrallisina. Taulukossa ei toisteta tekstissä sanottua ja päinvastoin. Taulukoissa käytetään ns. akateemista mallia, jossa ei ole pystyviivoja. Taulukoiden alaviitteet merkitään numeroin ja desimaaliluvuissa käytetään pilkkua. Isojen kirjainten (versaali) käyttö vaikeuttaa tekstin käsittelyä taitossa, joten niitä tulee välttää. Taulukot toimitetaan sellaisessa muodossa, että niitä on mahdollista muokata, esim. Word-dokumentteina tai Excel-taulukoina (ei PDF-muotoisina). Taulukoissa ei käytetä turhia muotoiluja ja väriltään niiden tulee olla harmaan-, mustan- tai valkosävyisiä, ei värillisiä.

Kuviot numeroidaan juoksevassa järjestyksessä sen mukaan kun ne esiintyvät tekstissä. Kuviot toimitetaan tekstistä erillisenä asiakirjana, kaikki kuviot ja taulukot samassa asiakirjassa, ja tekstissä ilmoitetaan kuvioiden paikka. Kuvioiden tulee olla harmaan-, mustan- tai valkosävyisiä, ei värillisiä. Kuviot voi toimittaa esim. PDF-, Word-, PowerPoint- tai Excel-tiedostoina, mutta ne eivät saa olla liitettynä tiedostoon kuvana, vaan niiden tulisi olla grafiikkamuotoisina. Kuvioihin on kirjoitettu vaihtoehtoinen teksti, mikä kuvaa selkeästi ja tiiviisti kuvion keskeisimmät tulokset/tiedot. Vaihtoehtoisesta tekstistä voi lukea lisätietoa täältä ja ohjeet vaihtoehtoisen tekstin sijoittamiseen excel- ja word-pohjaisissa kuvioissa löytyy tästä. Jos kuvio on tehty muulla ohjelmalla, ohjeistus löytyy esimerkiksi hakukoneen avulla hakemalla "vaihtoehtoinen teksti ja ohjelman nimi". 

Pohdinnassa kootaan päätulokset ja verrataan saatuja tuloksia kirjallisuudessa aiemmin esitettyihin havaintoihin. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä arvioidaan kriittisesti ja tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia pohditaan monipuolisesti. Käsiteltävää aihetta tulee viimeistään pohdinnassa tarkastella myös yhteiskunnallisella tasolla ja tuoda esiin tulosten yhteiskunnallinen merkitys. Pohdinnassa on hyvä esittää, mitä aiheesta tulisi vielä tutkia. Päätelmien tulee perustua tutkimuksen havaintoihin.

Käsikirjoituksen muut osat

Otsikkosivu laaditaan erillisenä asiakirjana. Otsikkosivun tulee sisältää kaikkien kirjoittajien nimet, oppiarvot, virka-asemat, organisaatio- ja laitostiedot osoitteineen sekä sähköpostiosoitteet. Yksi kirjoittajista nimetään yhteyshenkilöksi. Otsikkosivulla ilmoitetaan kirjoittajien kontribuutiot ja kaikki tutkimusta tai artikkelin kirjoittamista tukeneet rahoittajat. Jos rahoittajia ei ole, ilmoitetaan "tutkimusta ei ole rahoittanut mikään taho". Erillisen otsikkosivun lisäksi kaikkien kirjoittajien nimet tulee myös syöttää journal.fi-järjestelmään kirjoituksen jättövaiheessa. Otsikkosivu jätetään omana tiedostonaan, kun kirjoitusta jätetään journal.fi-järjestelmään.

Tiivistelmässä esitetään selkeästi käsikirjoituksen keskeiset asiat. Tutkimusartikkelissa tiivistelmän rakenne noudattaa kaavaa: otsikko, tutkimuksen lähtökohdat, menetelmät, tulokset ja päätelmät. Tiivistelmän pituus on noin 200 sanaa ja se laaditaan käsikirjoituksen alkuperäiskielellä sekä englanniksi. Englanninkielinen tiivistelmä sisältää myös englanninkielisen otsikon. Englanninkielisen tiivistelmän oikeakielisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tiivistelmät sijoitetaan osaksi käsikirjoitustiedostoa. 

Asiasanat: Tiivistelmän yhteyteen laitetaan neljä asiasanaa käsikirjoituksen alkuperäiskielellä. Samat asiasanat lisätään myös englanninkieliseen tiivistelmään. Asiasanat sijoitetaan käsikirjoitustiedostoon tiivistelmien perään. Asiasanoja valittaessa suositellaan hyödynnettäväksi sanastopalvelua: http://finto.fi/fi/

Ydinasiat: Asiasanojen jälkeen kirjoitetaan artikkelin lyhyet ydinasiat selkeästi ranskalaisilla viivoilla. Ydinasiat koostuvat 3–5 virkkeestä, jotka lyhyesti tiivistävät kirjoituksen keskeisen sanoman. Ydinasioiden sisältöjä ovat: 1) mitä asiasta tiedettiin, 2) mitä uutta tutkimus toi esille ja 3) tutkimustulosten merkitys käytännössä tai 4) mitä tulisi tutkia tulevaisuudessa tästä aiheesta. Kaikkien ydinasiavirkkeiden kokonaismerkkimäärä saa olla maksimissaan 70 sanaa. Mitä lyhyempi viesti on, sitä paremmin se omaksutaan. Muutaman tärkeimmän asian nostaminen esille ydinasialaatikossa helpottaa laajan artikkelin keskeisen viestin hahmottamista. Lehden toimituskunta käyttää tarvittaessa ydinasioita hyödyksi, kun se esittelee kirjoitusta sosiaalisen median kanavissaan. Ydinasiat sijoitetaan osaksi käsikirjoitustiedostoa asiasanojen jälkeen. 

Kirjallisuusluettelo noudattaa hieman muokattua Vancouver-järjestelmän mukaista tyyliä. Kirjallisuusluettelo sijoitetaan osaksi käsikirjoitusta. Alla esimerkkejä erityyppisistä kirjallisuusviitteistä.

Tieteellinen aikakauslehti:
Kirjoittajien nimet, artikkelin nimi, lehden nimi (lyhenne), vuosiluku, volyymi, sivunumerot. Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, merkitään kolme ensimmäistä ja niiden jälkeen ym. Lehden nimestä käytetään esim. Medline-tietokannasta löytyviä lyhenteitä ilman pisteitä. Jos aikakauslehtiartikkelin bibliografisia tietoja ei ole saatavilla, ne korvataan merkinnällä painossa. Jos artikkelilla on doi-tunnus, se merkitään kaikkien viitteiden yhteyteen. DOI-tunnisteet voi hakea tästä palvelusta: https://apps.crossref.org/SimpleTextQuery

Esimerkkejä
(1) Blumenshine P, Remes Egerter S, Barclay CJ, ym. Socioeconomic disparities in adverse birth outcomes: a systematic review. Am J Prev Med 2010;39:263–272.
doi: 10.1016/j.amepre.2010.05.012
(2) Langhoff-Roos J, Krebs L, Klungsoyr K, ym. The Nordic medical birth registers - a potential goldmine for clinical research. Acta Obstet Gynecol Scand 2014;93:132–137.
doi: 10.1111/aogs.12302
(3) Kiuru K-E, Metteri A. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus potilaskertomuksissa. Sosiaalilääk Aikak 2014;51:146–160.

Kirja:
Kirjoittajan nimi, kirjan nimi, julkaisutiedot eli painos, julkaisupaikka (julkaisijan kotipaikka), kustantaja, painovuosi, referoitavan osan sivunumerot.
Esimerkkejä
Viittaus koko kirjaan: Hirsijärvi S, Remes P, Sajavaara P. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki: Tammi; 2009.
Viittaus toimitetun kirjan tiettyihin sivuihin: Esim. Raatikainen, P. Voiko ihmistiede olla arvovapaata? Kirjassa: Hallamaa J, Launis V, Lötjönen S, Sorvali I. (toim.) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: Tietolipas 211, Suomalaisen kirjallisuuden seura; 2006, 93–107.

Sähköinen/Internet –viite:
Tekijä tai yhteisö, aineiston otsikko, siteeraus tai päivityspäivämäärä, mahdollinen doi-, URN-, Handle tai muu pysyvä tunniste. Verkko-osoitteet (ja niiden sisällöt) muuttuvat ja rikkoutuvat ajan kanssa ja niiden käyttöä tulee välttää viittauksissa, jos mahdollista.
Esimerkkejä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Luettu 7.2.2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702141564
Kansaneläkelaitos. Kelan sairausvakuutustilasto 2013. Luettu 7.2.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Kelan_sairausvakuutustilasto_2013.pdf/4aca5252-cbd9-4972-a9a9-4ba6f5b6818e (materiaalilla ei ole tässä tapauksessa pysyvää tunnistetta)

Lait, asetukset ja päätökset:
Otsikko, päivämäärä, numero, verkko-osoite
Esimerkki
Suomen perustuslaki 11.6.199/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907319
Esim. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Viitattaessa kirjoittajan/kirjoittajien omiin kirjoituksiin, tulee nämä kirjoitukset anonymisoida lähdeluettelosta kirjoitusta submittoitaessa. Omat viitteet voi korvata sanalla "Kirjoittajat", sekä lisätä kyseisen artikkelin julkaisuvuoden tämän perään. Jos kirjoittajat viittaavat tekstissään omaan julkaisuun, voi kirjoittajien nimen tilalla käyttää sanaa "Kirjoittajien (ko. viitenumero, esim. 20) mukaan..."

Kirjoittajat ovat vastuussa kirjallisuusluettelon muotoilusta. Kirjoitus palautetaan kirjoittajille, jos kirjallisuusluettelo ei vastaa käsikirjoitusohjeiden mukaista luetteloa.

MÄÄRÄLLISEN TUTKIMUKSEN ERITYISOHJEET

Sivun alkuun

Tämän lisäohjeen tavoitteena on yhtenäistää määrällisen tutkimuksen raportointikäytäntöjä Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä ja parantaa erityisesti tulosten kuvailua ja tulkintaa ja tutkimuksen heikkouksien ja vahvuuksien pohdintaa. Ohjeistus on laadittu helpottamaan sekä kirjoittajan että arvioitsijan työtä.

Tuloksissa raportoidaan ensin tutkimusjoukon kuvailevat tunnusluvut. Tämän jälkeen raportoidaan tulokset, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiin ja lopuksi mahdollisten lisä- tai sensitiivisyysanalyysien tulokset. Kirjoittajia rohkaistaan raportoimaan efektikoko ja 95% luottamusväli, jotta lukija voisi paremmin arvioida ilmiön kliinistä merkitsevyyttä ja mahdolliset myöhemmin tehtävät meta-analyysit mahdollistuisivat. Ohjeet taulukoiden ja kuvioiden laatimiseen löytyvät yleisohjeista. Tarkempia ohjeita tilastollisten menetelmien käytön kuvaamiselle löytyy esimerkiksi teoksesta Lang TA, Secic M. How to Report Statistics in Medicine: Annotated Guidelines for Authors, Editors, and Reviewers. Philadelphia, American College of Physicians 2006. . Kuten kaikissa Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden artikkeleissa, myös määrällisissä artikkeleissa näkökulma on yhteiskunnallinen eli käsiteltävää aihetta tulee viimeistään pohdinnassa tarkastella myös yhteiskunnallisella tasolla ja kirjoituksella tulee olla yhteiskunnallista merkitystä.

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN ERITYISOHJEET

Sivun alkuun

Laadullisen tutkimuksen avulla on mahdollista tutkia esimerkiksi ihmisten kokemuksia, ilmiöille annettuja merkityksiä, systeemin toimintaa ja tehdä vertailuja tapausten välillä. Aineistona käytetään tekstiaineistoja, kuten haastatteluja, havainnointia ja kirjallisia dokumentteja. Kuten kaikissa Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden artikkeleissa, myös laadullisissa artikkeleissa näkökulma on yhteiskunnallinen eli käsiteltävää aihetta tulee viimeistään pohdinnassa tarkastella myös yhteiskunnallisella tasolla ja kirjoituksella tulee olla yhteiskunnallista merkitystä.

Tämän lisäohjeen tavoitteena on yhtenäistää laadullisen tutkimuksen raportointikäytäntöjä Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä ja parantaa ennen kaikkea analyysin läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta ja siten tutkimuksen luotettavuutta. Ohjeistus on laadittu helpottamaan sekä kirjoittajan että arvioitsijan työtä. Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä julkaistavan laadullisen tutkimusartikkelin tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

  1. Yleistä: Miten valittu laadullinen menetelmä soveltuu asetetun tutkimuskysymyksen ratkaisemiseen?
  2. Aineistosta: Miten vastaajat, dokumentit tai aineiston osat on valittu? Miten tutkimuksesta kerrottiin tutkittaville? Millainen on tutkimuksen osallistujajoukko, esim. ikä, koulutus, työ? Miten aineisto kerätiin tai saatiin ja mitä se sisältää? Haastatteluaineistossa: kuinka haastattelurunko/-teemat on muodostettu? Miten ja milloin aineisto on kerätty esim. haastattelujen kesto, nauhoitus, videointi jne. ? Kuka keräsi aineiston? Aineiston saturaatio ja rajoitukset.
  3. Analyysistä: Analyysi tulee kuvata mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta lukijan on mahdollista seurata ja arvioida analyysin kulkua ja tehtyjä analyyttisiä valintoja tuloksista johtopäätöksiin. Miten analyysi vaihe vaiheelta toteutettiin? Miten esimerkiksi aineistolähtöisen analyysin koodit, kategoriat, teemat tai käsitteet kehitettiin aineistosta? Oliko analyysi tietokoneavusteinen, miten? Kuka analysoi aineiston? Miten analyysin osuvuus ja luotettavuus varmistettiin (esim. valikoinnin välttäminen, poikkeavien löydösten pohtiminen, useampi tutkija mukana analyysissä, tutkijan oman position reflektointi)?
  4. Tulokset: Tuloksia esitettäessä on huomioitava seuraavat asiat: Aineisto-otteet, kenttämuistiinpanot tai muu aineisto pitää identifioida niin, että lukija voi arvioida tulosten osuvuutta aineisto-otteista. Artikkelissa tulee esittää tarpeeksi aineisto-otteita, jotta lukija voi vakuuttua tehtyjen johtopäätösten oikeellisuudesta. Aineisto ja siitä tehdyt tulkinnat tulee selvästi erottaa toisistaan tekstissä.
  5. Tutkimuksen eettiset kysymykset: eettiset luvat ja tutkimusluvat, tutkittavien rekrytointi, tutkittavan suojeluun liittyvät kysymykset, yksityisyyden suoja (tietosuoja), mahdollinen riskianalyysi (erityisesti tutkittavan koskemattomuuteen kohdentuvissa tutkimuksissa).

ARVIOINTIPROSESSI

Sivun alkuun

Lehteen tarjotaan vuosittain huomattavasti enemmän käsikirjoituksia kuin voimme julkaista. Lehden hyväksymisprosentti on viime vuosina ollut noin 50 %. Lehti noudattaa molemminpuolista anonyymiä (ns. double blind) vertaisarviointia eli sekä käsikirjoituksen kirjoittajat että arvioijat pysyvät toisilleen nimettöminä. Kirjoittajat vastaavat itse arvioitavaksi lähetettävän kirjoituksen anonymisoinnista.

Arviointiprosessissa toimitus kiinnittää huomiota käsikirjoituksen soveltuvuuteen lehden aihealueisiin, sen tieteelliseen pätevyyteen sekä tekstin ymmärrettävyyteen. Kirjoittajien tulee perehtyä lehden fokukseen ja noudattaa tarkasti annettuja kirjoitusohjeita. Arviointiprosessi alkaa noin 2 viikkoa kestävällä teknisellä ja laadullisella arvioinnilla, jossa toimitus arvioi kirjoituksen soveltuvuuden lehteen sekä tarkistaa, että kirjoituksessa on noudatettu kirjoitusohjeita. Alkuarvioinnin päätteeksi käsikirjoitus joko hylätään tai se etenee vertaisarviointiin. Mikäli käsikirjoitus lähetetään vertaisarviointiin, sille nimetään toimituksesta vastuutoimittaja, joka huolehtii arvioitsijoiden etsimisestä, arviontiprosessin etenemisestä ja viestinnästä kirjoittajille. Joskus arvioisijoita on vaikea löytää, jolloin vaihe voi kestää monta viikkoa. Vertaisarvioijina on aina vähintään kaksi toimituksen ulkopuolista asiantuntijaa ja heillä on neljä viikkoa aikaa suorittaa arviointi. Kun kirjoittajat ovat saaneet arvioitsijoiden lausunnot, heillä on kaksi kuukautta aikaa tehdä pyydetyt korjaukset käsikirjoitukseen. Tarvittaessa arviointikierroksia käydään useampia. Yhteensä artikkelikäsikirjoituksen arviointiprosessi kestää keskimäärin 5-6 kuukautta.

Käsikirjoituksen korjauksessa tulee noudattaa arviointilausuntojen ja toimituskunnan antamia muokkausehdotuksia. Korjattuun käsikirjoitukseen merkitään selkeästi tehdyt muutokset esimerkiksi eri värillä. Kirjoittajien tulee myös laatia jokaiseen kommenttiin yksilöity vastine, jossa kuvataan ja perustellaan tehdyt tai tekemättömät muutokset. Kirjoittajat ovat vastuussa käsikirjoituksen oikeakielisyydestä.

Lehden toimitus tekee lopullisen päätöksen käsikirjoituksen julkaisemisesta. Käsikirjoitus voidaan lähettää korjausten jälkeen uudelle arviointikierrokselle tai vaihtoehtoisesti toimitus voi ehdottaa lisäkorjauksia, hyväksyä tai hylätä käsikirjoituksen. Toimituskunta ei etukäteen sitoudu kirjoituksen julkaisemiseen edes pyydettyjen kirjoitusten osalta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstiä.

LECTIO PRAECURSORIAN ERITYISOHJEET

Sivun alkuun

Lektio tulee muotoilla kirjoitukseksi lehteä varten eli lektiolle mietitään otsikko ja lektiosta poistetaan puhetta varten tarkoitetut aloitus- ja lopetustekstit. Lektion lukee toimitus, mikä pyytää lektioon tarvittaessa kielellisiä tai teknisiä korjauksia ennen hyväksymistä. Erillistä otsikkosivua tai tiedostojen anonymisointia ei tarvitse tehdä lektion kohdalla. Lektiossa tulee sijoittaa lähteet tekstin sisään ja tekstin loppuun. Katso tarkemmat kirjallisuusviittauskäytännöt kirjoitusohjeiden kohdasta käsikirjoituksen rakenne.

Lektion rakenne noudattaa seuraavaa järjestystä: otsikko-lektio-lähteet-kirjoittajatiedot-väitöksen tiedot.

Kirjoittajatiedot kirjataan seuraavalla tavalla:

MATTI MEIKÄLÄINEN

tutkinto,titteli

affiliaatio

Lektion loppuun sijoitetaan väitöksen tiedot seuraavalla tavalla ja täydennettynä/korjattuna omilla tiedoilla:  X-tieteiden maisteri Matti Meikäläisen väitöskirja (sijoita tähän väitöskirjan nimi) tarkastettiin X yliopiston X tiedekunnassa XX.XX.2020. Vastaväittäjänä toimi professori/dosentti Maija Meikäläinen X yliopistosta ja ohjaajana/ohjaajina prosessori/dosentti Matti Meikäläinen X yliopistosta. 

 

KIRJOITUSTEN JÄTTÄMINEN JÄRJESTELMÄÄN

Sivun alkuun

Kaikki käsikirjoitukset jätetään sähköisesti journal.fi-järjestelmän kautta osoitteessa:
http://journal.fi/sla/about/submissions
Käsikirjoitus tulee toimittaa sellaisessa muodossa, että sitä voidaan muokata (ei esim. PDF). Kirjautuminen ja järjestelmän käyttö on itsestään ohjautuvaa. Käsikirjoitusten jättäminen etenee vaiheittain. Jos käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi lehteen, siirtyvät järjestelmän syötetyt tiedot suoraan sähköisesti julkaistavaan versioon. Tämän takia on tärkeää jo jättövaiheessa tarkistaa, että kaikki tiedot on syötetty oikein ja täydellisinä. Ennen arviointiin lähettämistä käsikirjoitukset tarkastetaan teknisesti. Vain ohjeiden mukaisesti laaditut käsikirjoitukset voivat edetä arviointiin. Erityistä huomiota pyydämme kiinnittämään kirjoittajatietojen anonymisointiin, mikä on viivästyttänyt usean kirjoituksen käsittelyä viime aikoina!

Käsikirjoituksen jättövaiheessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

  1. Kaikki kirjoittajat ja heidän affiliaatiotietonsa syötetään Journal-järjestelmään. Kirjoittajatiedot pelkästään otsikkosivulla eivät riitä, koska tiedot siirtyvät julkaistavaan versioon automaattisesti järjestelmästä.

  2. Kirjoitukselle on nimetty avainsanat.

  3. Rahoittajatiedot on ilmoitettu.

  4. Kirjallisuusluettelo on laadittu oikein ja lähteissä on doi-tunnisteet.

  5. Kirjoituksen sanamäärä on sallitun rajoissa (esim. tiivistelmä max. 200 sanaa + ydinasiat max. 70 sanaa ja artikkeliteksti max. 4500 = kokonaispituus max. 4770 sanaa). Lisääthän sivunumerot kirjoituksen tiedostoon.

  6. Kirjoittajien nimet ja muut tekijäntunnistustiedot on poistettu arviointiin menevistä käsikirjoitustiedostoista. Kirjoittajatiedot eivät saa näkyä myöskään tiedoston asetuksissa (esim. Word-dokumentissa Tiedosto > Tiedot > Aiheeseen liittyvät henkilöt). Kirjoittajatietojen poisto word-tiedostoista riippuu  mm. käytettävästä ohjelman versiosta. Seuraavista linkeistä löytyy englanninkielisiä ohjeistuksia tietojen poistoon:  kirjoittajatietojen poisto microsoft supportin mukaan,  neljä keinoa poistaa kirjoittajatiedot tai kirjoittajatietojen poisto (esim. jos käytössä mac).

  7. Järjestelmässä kaikki tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia, mutta ilman tähtimerkintää oleviin kohtiin (esim. prefiksi) ei tarvitse sijoittaa tekstiä.

  8. Tarkistathan vielä kertaalleen, että jättäessäsi kirjoitusta vertaisarviointiin löytyy seuraavat tiedostot: a) erillinen  otsikkosivu, b) anonymisoitu käsikirjoitustiedosto (sisältäen suomenkieliset ja englanninkieliset otsikot ja tiivistelmät, avainsanat ja ydinkohdat),  c) mahdolliset taulukot ja kuviot samassa erillisessä tiedostona.  

Lisätietoja saa tarvittaessa lehden toimitussihteeriltä: toimitussihteeri(a)socialmedicine.fi.

Sivun alkuun