Vaikuttavuuden johtamisen mekanismit – lähtökohtia ja edellytyksiä hyvinvointialueille
DOI:
https://doi.org/10.23990/sa.126151Avainsanat:
Vaikuttavuus, Hyvinvointipolitiikka, Arviointi, Tiedolla johtaminen, MerkityksellistäminenAbstrakti
Artikkeli tarkastelee vaikuttavuuden johtamisen lähtökohtia ja edellytyksiä hyvinvointialueiden näkökulmasta. Vaikuttavuus on noussut hyvinvointipolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi, jossa hyvinvointialueiden tulevaisuutta suuntaa esimerkiksi vaikuttavuusperusteinen ohjaaminen ja vaikuttavuustiedolla johtaminen. Kulttuurin muutos ja tavoitteiden saavuttaminen ovat johtamisen keskeisiä kysymyksiä. Laadullisen asiakirja-analyysin perusteella vaikuttavuus kuitenkin näyttäytyy monitulkintaisena ja abstraktina kehittämistavoitteena, jossa ei varsinaisesti oteta kantaa johtamisen keinoihin. Tämä osoittaa tarpeen tarkastella vaikuttavuuden johtamisen lähtökohtia hyvinvointialueilla, koska vaikuttavuuskeskustelussa yhdistyvät monenlaiset intressit ja eri tieteenalojen näkökulmat. Tutkimuskirjallisuuden ja asiakirja-analyysimme perusteella voidaan tunnistaa viisi vaikuttavuuden johtamisen mekanismia hyvinvointialueilla: 1) hyvinvointipolitiikka vaikuttavuuden johtamisen ohjenuorana, 2) vaikuttavuuden johtaminen hyvinvointialueen voimavarojen hallinnan kysymyksenä, 3) arviointi ja mittaaminen vaikuttavuuden johtamisen välineinä, 4) vaikuttavuustiedolla johtaminen, ja 5) vaikuttavuuden kollektiivinen merkityksellistäminen. Yhdessä nämä johtamismekanismit selittävät, mitä vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan organisointi ja sen johtaminen hyvinvointialueilta edellyttää. Artikkeli peräänkuuluttaa vaikuttavuuden johtamiseen yhteistä tiedonmuodostusta siitä, miten vaikuttavuustavoite on tarkoitus muuttaa hyvinvointialueiden, palveluorganisaatioiden ja ihmisten toiminnaksi, palvelumalleiksi ja ammatillisiksi käytännöiksi, jotka aikaansaavat vaikuttavuutta.
Lähdeviitteet
(1) Paronen E, Mäki-Opas T, Lammintakanen J. Vaikuttavuuden arviointi ja johtaminen julkisissa palveluissa. Kirjassa: Jäntti A, Kork A-A, Kurkela K, Leponiemi U, Paananen H, Sinervo L-M, Tuurnas S. (toim.). Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. Tampere: Vastapaino; 2022, 175-196.
(2) Cameron K. Organizational effectiveness. Kirjassa: Cooper C L, Flood P C, Freeney Y. Wiley Encyclopedia of Management. 2015.
doi: 10.1002/9781118785317.weom110202
(3) Pitkänen L, Torkki P, Tolkki H, ym. Reittiopas vaikuttavuuteen: Vaikuttavuusperustainen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 1; 2020.
(4) Torkki P, Mäki-Opas T, Vanhala A, ym. Vaikuttavuuden vuosikymmentä rakentamassa: Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskus -selvitys. 2021. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Luettu 25.1.2023. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/29288
(5) Malmivaara A. Vaikuttavuus sosiaali- ja terveyshuollossa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2022.
(6) Pitkänen L, Haavisto I, Vähäviita P, ym. Vaikuttavuus SOTE:ssa, suoritteista tuloksiin. Nordic Healthcare Group; 2018.
(7) Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. Porvoo: WSOY; 2006.
(8) Saano V, Kivelä T. Lääketieteen termit. 6. uud. p. Duodecim; 2016.
(9) Kork A-A, Asiakasresponsiivisuudella tehokkuutta julkisiin palveluihin? Terveyskioski perusterveydenhuollon kehittämisinstrumenttina. Acta Universitatis Tamperensis 2237, Tampere: Tampere University Press; 2016.
(10) Meklin P. Muuttuuko mikään? Tuloksellisuuden käsitteen monitulkintaisuus julkishallinnossa. Kirjassa: Vakkuri J. (toim.), Paras mahdollinen julkishallinto? Tehokkuuden monet tulkinnat. Helsinki: Gaudeamus; 2009, 31–50.
(11) Sinervo L-M, Laihonen H. Kestävyyden tulkinta kaupunkitalouden johtamisen kysymyksenä. Kirjassa: Jäntti A, Kork A-A, Kurkela K, Leponiemi U, Paananen H, Sinervo L-M, Tuurnas S. (toim.). Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. Tampere: Vastapaino; 2022, 269-290.
(12) Niemelä P. Hyvinvointipolitiikan teoria. Kirjassa: Niemelä, Pauli (toim.) Hyvinvointipolitiikka, WSOYpro; 2010, 16–36.
(13) Sihto M. Terveyspolitiikka, kansanterveys ja terveyden edistäminen – käsitteitä ja kehityskulkuja. Kirjassa: Sihto M, Palosuo H, Topo P, Vuorenkoski L, Leppo K. (toim.) Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2013, 14-38.
(14) Kokko P, Kork A-A. Value-based healthcare logics and their implications for Nordic health policies. Health Services Management Research 2021;34(1):3-12.
doi: 10.1177/0951484820971457.
(15) Vaarama M. Vanhusten hoivapalvelujen tuloksellisuus hyvinvoinnin tuotanto – näkökulmasta. Tutkimuksia 55. Jyväskylä: Stakes; 1995.
(16) Kangasharju A. Tuottavuus osana tuloksellisuutta. Helsinki: Suomen kuntaliitto; 2008.
(17) Torkki P, Leskelä R-L, Linna M, ym. Ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2017; 2017.
(18) Porter M E, Guth C. Redefining German Health Care – Moving to a Value-Based System. Springer; 2012.
doi: 10.1007/978-3-642-10826-6
(19) Kokko P. Arvoperustainen terveydenhuollon ilmiö sosiaali- ja terveydenhuollossa - Kohti vaikuttavampaa julkishallintoa? Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopiston väitöskirjat 671. Tampere: Tampereen yliopisto; 2022.
(20) Laihonen H, Kork A-A, Sinervo L-M, ym. Julkisen hallinnon tiedonmuodostus. Kirjassa: Jäntti, A., Kork, A-A, Kurkela, K., Leponiemi, U., Paananen, H. Sinervo, L-M. & Tuurnas, S. (toim.) Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. Tampere: Vastapaino. 2022; 221-243.
(21) Pawson R. The Science of Evaluation: A Realist Manifesto. Los Angeles, CA and London: Sage; 2013.
(22) Valtioneuvoston kanslia. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019, Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31, Helsinki.
(23) Valtiovarainministeriö. Julkisen hallinnon uudistamisen strategia. 2020. Helsinki.
(24) Valtiovarainministeriö. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2022:27, Helsinki.
(25) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612
(26) Sosiaali- ja terveysministeriö. STM-konsernin strategia. Luettu 25.1.2023. https://stm.fi/strategia
(27) Valtiovarainministeriö. VM Turvaa tulevaa. Luettu 25.1.2023. https://vm.fi/-/valtiovarainministerion-uusi-strategia-luo-suuntaviivoja-vastuullisemmalle-tulevaisuudelle.
(28) Hämäläinen P, Kovasin M, Räikkönen O. Sote-uudistuksen vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän työryhmämuistio. Ehdotukset sote -ohjauksen mittareista ja tietopohjan varmentamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita, 33. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö; 2019.
(29) Valtiovarainministeriö. Julkisen sektorin tuottavuus. Raportti 19.8.2020.
(30) Bowen G. Document Analysis as a Qualitative Research Method. Qualitative Research Journal 2009; 9(2):27-40.
doi: 10.3316/QRJ0902027
(31) Alasuutari P. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino; 2019.
(32) Niemi P, Rautiainen A, Kannasoja S, ym. Hyvinvoinnin teoriat hyvinvoinnin edistämisessä ja poliittisessa päätöksenteossa. Hallinnon tutkimus 2017;36(3):166-181.
(33) Rauhala P-L, Simpura J, Uusitalo H. Hyvinvoinnin tutkimusperinteet, hyvinvointipolitiikka ja 1990-luvun uudet avaukset. Yhteiskuntapolitiikka 2000;63(3): 191-207.
(34) Saikkonen P, Karvonen S, Kestilä L. Katse kohti hyvinvointipolitiikan tulevaisuutta. Kirjassa: Kestilä L, Karvonen S. (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2019, 332-346.
(35) Hurst L, Mahtani K, Pluddemann A, ym. Defining value-based healthcare in the NHS. 2023. Luettu 25.1.2023. https://www.cebm.ox.ac.uk/resources/reports/defining-value-based-healthcare-in-the-nhs
(36) Robbins L. An Essay on the Nature and Significance of Economic Science. 2. uud. p. London: MacMillan and Co; 1945.
(37) Sinervo L-M, Meklin P, Vakkuri J. Oikeudenmukainen kuntatalous. Kirjassa: Sinervo L-M, Vakkuri, J. (toim.). Inhimillinen kuntatalous. Tampereen yliopisto: KopioNiini; 2012, 75–84.
(38) Lennox L, Maher L, Reed J. Navigating the sustainability landscape: a systematic review of sustainability approaches in healthcare. Implementation Sci 2018;13:27.
doi: 10.1186/s13012-017-0707-4
(39) Purvis B, Mao Y, Robinson, D. Three pillars of sustainability: in search of conceptual origins. Sustainability Science 2019;14:681–695.
doi: 10.1007/s11625-018-0627-5
(40) Wilson W. The study of administration. Kirjassa: Shafritz J, Hyde A.C. (toim.) The classics of public administration. Fort Worth: Harcourt Brace College Publishers, 11–24.
(41) Simon HA. The proverbs of administration. In M. Shafritz & A.C. Hyde (Eds.), The classics of public administration. Fort Worth: Harcourt Brace College Publishers; 1992, 150–166.
(42) Sinervo L-M. Kunnan talouden tasapaino monitulkintaisena ilmiönä. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampereen yliopisto; 2011.
(43) Sicilia M, Steccolini I. Public budgeting in search for an identity: State of the art and future challenges. Public Management Review 2017;19(7):905-910.
doi: 10.1080/14719037.2016.1243809
(44) Mauro S.G, Cinquini L, Grossi G. Insights into performance-based budgeting in the public sector: A literature review and a research agenda. Public Management Review 2017;19(7): 911–931.
doi: 10.1080/14719037.2016.1243810
(45) Rajavaara M. Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy; 2007.
(46) Sillanpää V. Performance Measurement for Managing Welfare Services. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 1423, Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto; 2016.
(47) Mäki-Opas T, Martikainen J. Hyvinvointipolitiikan vaikuttavuutta voidaan tutkia ja hyödyntää päätöksenteon tukena. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2023;139(9):685-688.
(48) Uusikylä P. Endeavour to find evidence: the role of evaluation in complex systems of governance. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 130. Helsinki: Unigrafia; 2019.
(49) Post J. Dynaamisten kyvykkyyksien syntyminen ja kehittyminen hyvinvointialuevalmistelun yhteydessä: Kyvykkyysperusteinen näkökulma julkishallinnon organisaation muutosprosessiin. Acta Wasaensia 506.Vaasan yliopisto;2023.
(50) Hujala T, Laihonen H. Knowledge Management in a Regional Integrated Health and Social Care System. Journal of Integrated Care 2023;31(5):15-28.
doi: 10.1108/JICA-06-2022-0032.
(51) Laihonen H, Saranto K. Tiedä ensin, johda sitten: Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 33; 2021.
(52) Laihonen H, Mäntylä S. Principles of performance dialogue in public administration. International Journal of Public Sector Management 2017;30(5):414-428.
doi: 10.1108/IJPSM-09-2016-0149.
(53) Laihonen, H, Kokko, P. Knowledge Management and Hybridity of Institutional Logics in Public Sector. Knowledge Management Research & Practice 2020;21(1):14-28.
doi: doi.org/10.1080/14778238.2020.1788429.
(54) Rajala T, Laihonen H, Kokko P. Assessing the fragmentation of hybrids' performance management systems, International Journal of Public Sector Management 2021; 34(3): 312-335.
doi: 10.1108/IJPSM-02-2020-0061.
(55) Swan J, Newell S, Nicolini D. Introduction – Knowledge Mobilization in Healthcare. Kirjassa: Swan J, Newell S, Nicolini D. (toim.) Mobilizing Knowledge in Healthcare: Challenges for Management and Organization. Oxford: Oxford University Press; 2016, 1–18.
doi: 10.1093/acprof:oso/9780198738237.003.0001
(56) Lunkka N, Laulainen S, Taskinen H. Muutosprosessien dynamiikka tutkimuskohteena. Kirjassa: Jäntti A, Kork A-A, Kurkela K, Leponiemi U, Paananen H, Sinervo L-M, Tuurnas S. (toim.) Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. Tampere: Vastapaino; 2022.
(57) Gkeredakis E, Swan J, Powell J, ym. A. Mind the gap: Understanding utilization of evidence and policy in health care management practice. Journal of Health Organization and Management 2011;25(3):298-314.
doi: 10.1108/14777261111143545
(58) Lunkka N, Pätsi J, Suhonen M. Kerrottu tyytyväisyys, pettymys ja ärtymys sairaalan organisaatiomuutoksen kontekstissa – Osastonhoitajat tunnekokemuksiaan merkityksellistämässä. Hallinnon Tutkimus 2017;36(3):150-165.
(59) Langley A, Smallman C, Tsoukas H, ym. Process studies of change in organization and management: unveiling temporality, activity, and flow. Academy of Management Journal 2013;56(1):1-13.
doi: 10.5465/amj.2013.4001
(60) Weick K. Sensemaking in organizations. Thousand Oaks: SAGE Publications; 1995.
(61) Humphreys M, Brown A. Narratives in organizational identity and identification: A case study of hegemony and resistance. Organizations Studies 2002;23(3):421–447.
doi: 10.1177/0170840602233005
(62) Lunkka N, Jansson N, Mainela T, ym. Professional boundaries in action: Using reflective spaces for boundary work to incorporate a new healthcare role. Human Relations 2022;75(7):1270–1297.
doi: 10.1177/00187267211010363.
(63) Lehtonen O-P, Saarni S, Kinnunen J, ym. Johtaminen hyvinvointialueella: miten ratkaista henkilöstöpula? Helsinki: Alma Talent; 2023.
(64) Langley A, Tsoukas H. Introducing “Perspectives of process organization studies”. Kirjassa: Hernes T. Maitlis S. (toim.) Process, sensemaking, and organizing. Oxford: Oxford University Press; 2010, 1–26.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin pysyvät kirjoittajille kustannussopimuksen mukaisesti. Tätä aineistoa saa jakaa, kopioida ja tulostaan Kopioston kopiointiluvan mukaisesti. Käsikirjoitus julkaistaan sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla alustalla.
