Varhainen tuki perheen terveyden edistämisessä
analyysi perhetyön vaikuttavuudesta
Abstrakti
Tässä tutkimuksessa kuvataan varhaisen tuen vaikuttavuutta perheiden terveyden edistämisessä. Vaikuttavuuden arviointi perustuu perhetyön tavoitteiden ja perhe-elämän laadun muutosten arviointiin. Tutkimus kuvaa perheitä, jotka ovat osallistuneet julkista sektoria täydentävään Lapsiperhe-projektiin. Perheet hakivat tukea vanhemmuuteen, lasten hoitoon ja kasvatukseen, parisuhteeseen ja sosiaaliseen tukeen. Varhaisen tuen tarpeet liittyivät myös vanhempien ja lasten terveydentilaan, työelämään ja opiskeluun ja taloudelliseen tilanteeseen sekä asumiseen ja perherakennekriiseihin. Perhetyöntekijöiden puoleen käännyttiin myös lapsen huoltajuus- ja tapaamisasioissa, vanhempien päihteiden käytössä, perheväkivaltatapauksissa ja yhteiskuntaan sopeutumisvaikeuksissa. Keskimäärin perheillä oli 4–5 tuen tarvetta. Työmuotoina käytettiin keskustelutukea, videoavusteista perheohjausta, verkostotyötä, erilaisia palveluja kuten lasten- ja kodinhoitoapua, virkistys- ja kulttuuripalveluja, perhekuntoutusta ja ryhmätoimintoja.
Aineisto kerättiin vuosina 1997–2000 perhepalvelusuunnitelmin ja perheraportein. Aineisto analysoitiin induktiivisesti laadullisella sisällön erittelyllä ja tallennettiin SPSS-ohjelmaan määrällistä tarkastelua varten. Aineisto koostuu 55 perheestä. Varhaisen tuen vaikuttavuus näkyi useimpien perheiden kohdalla perhe-elämän laadun kohentumisena vanhemmuudessa, lasten hoidossa ja kasvatuksessa sekä parisuhteessa ja perheen tukiverkostossa. Saavutettujen tavoitteiden määrä oli selvästi suurempi kuin asetettujen. Lapsiperhe-projektin varhaisella tuella voitiin vahvistaa erityisesti perheiden luonnollista ja epävirallista tukiverkostoa. Perhetyön arviointia tulee kehittää niin, että keskeyttäneiltä ja perhetyössä huonosti menestyneiltä saadaan palautetta.
