Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden ja hoitajien tiedot HIV- ja AIDS-sairaudesta ja asennoituminen tähän
Abstrakti
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja verrata terveydenhoitajiksi valmistuvien opiskelijoiden (n = 143) ja kotisairaanhoidossa työskentelevien hoitajien (n = 128) HIV- ja AIDS-tietoutta sekä asennoitumista HIV:iä ja AIDSia sairastavaan ihmiseen ja itse sairauteen. Lisäksi kartoitettiin homofobisia asenteita sekä halukkuutta hoitaa HIV:iä ja AIDSia sairastavia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Fishbeinin (1967) käyttäytymisteoreettista lähestymistapaa, jossa kuvataan asenteita ja niiden muodostumista. Tutkimukseen osallistui terveydenhoitajiksi valmistuvia opiskelijoita kahdesta ammattikorkeakoulusta sekä yhden kaupungin kotisairaanhoidossa työskenteleviä terveyden- ja sairaanhoitajia. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui amerikkalaisten tutkijoiden kehittämistä mittareista (tietotesti, yleinen asennoituminen, homofobia, halukkuus suorittaa AIDSia sairastaville hoitotoimenpiteitä).
Tutkimus osoitti, että opiskelijoilla ja hoitajilla oli suhteellisen hyvät tiedot AIDS:sta ja sen hoidosta. Opiskelijoiden ja hoitajien asenteissa AIDS-sairauteen ja AIDSia sairastaviin ja homofobisten tunteiden voimakkuudessa ei ollut eroja. Kummatkin ryhmät olivat myös halukkaita toteuttamaan kuvitellulle AIDSia sairastavalle esimerkkihenkilölle hoitotoimenpiteitä. Hoitajien tietotestin pistemäärä oli sitä korkeampi, mitä nuorempia he olivat ja mitä lyhyempi työkokemus heillä oli. Opiskelijoiden tietotaso taas oli sitä korkeampi, mitä vanhempi opiskelija oli.
Sekä opiskelijoilla että hoitajilla AIDSia sairastaneen henkilön tunteminen ja yleinen halukkuus hoitaa tähän sairausryhmään kuuluvia henkilöitä olivat yhteydessä myönteisiin asenteisiin. Toisaalta hoitajat, joilla oli lapsia, olivat haluttomampia suorittamaan hoitotoimenpiteitä kuin lapsettomat hoitajat.
