Kokeelliset tutkimukset sosiaalilääketieteessä

Kirjoittajat

  • Elina Hemminki
  • Nea Malila
  • Matti Hakama

Abstrakti

Tausta. Koe on kliinisen tutkimuksen perusasetelma, mutta vähemmän käytetty sosiaalilääketieteessä. Kokeellinen tutkimus. Tutkijan määräämä interventio määrittää tutkimuksen kokeelliseksi. Vertailukelpoisuuden vuoksi pyritään satunnaistamiseen ryhmiin jaossa. Kokeelliset tutkimukset on usein jaettu mekanistiseen ja käytännölliseen. Kokeellisella terveydenhuoltotutkimuksella (KTT) tarkoitamme tutkimusta, joka asettuu käytännöllisen tutkimuksen ja kehittämisinterventioiden välimaastoon. KTT:tä ja sen alatyyppejä on kutsuttu useilla nimillä. Tyypillisiä piirteitä ovat tutkimuksen tilannesidonnaisuus, ryhmä tai organisaatio tutkimusyksikkönä ja havaintojen synty sivutuotteena. KTT poikkeaa kliinisistä kokeista eettiseltä normistoltaan, hallinnoltaan, toteutukseltaan ja rahoitukseltaan. Jatkossa. Suomessa on hyvät edellytykset terveydenhuollon kokeellisen tutkimukseen, mutta tarvitaan opetusta, asenteisiin vaikuttamista sekä tutkimussäädösten ja niiden tulkinnan muutosta. Kustannuksia voi pienentää integroimalla tutkimukset palvelujärjestelmään ja keräämällä lopputulostiedot rutiinitiedostoista.

Viittaaminen

Hemminki, E., Malila, N., & Hakama, M. (2015). Kokeelliset tutkimukset sosiaalilääketieteessä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 51(4). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sla/article/view/48479