Fyysisen kokonaisaktiivisuuden koulutusryhmittäiset erot ja muutokset työikäisillä suomalaisilla 11 vuoden seurannassa

  • Anssi Haapala
  • Katja Borodulin
  • Karri Silventoinen
  • Tomi Mäki-Opas

Abstrakti

Tarkastelemme koulutuksen yhteyttä yksilötason muutoksiin fyysisessä kokonaisaktiivisuudessa 11 vuoden seurannan aikana suomalaisilla miehillä ja naisilla sekä tutkimme mitkä tekijät, kuten koiran omistaminen, selittävät mahdollisia koulutusryhmien välisiä eroja. Fyysisen kokonaisaktiivisuus muodostettiin vapaa-ajan liikunnasta, työmatkaliikunnasta ja työn fyysisestä rasittavuudesta. Aineiston muodostavat 2584 suomalaista työikäistä henkilöä, jotka osallistuivat Terveys 2000 tutkimuksen terveystarkastukseen vuonna 2000 sekä uudelleen terveystarkastukseen Terveys 2011 tutkimuksessa yksitoista vuotta myöhemmin. Vuonna 2000 tutkittavat olivat 30–54-vuotiaita ja vuonna 2011 41–65-vuotiaita.
Suuri fyysinen kokonaisaktiivisuus oli yleisintä ylimmän koulutusasteen suorittaneilla. Koulutuksen mukaiset erot fyysisessä kokonaisaktiivisuudessa kasvoivat 11 vuoden seurannan aikana. Tutkittavien fyysinen kokonaisaktiivisuus väheni kaikissa koulutusryhmissä viimeisen 11 vuoden seurannan aikana.
Alimman koulutusasteen suorittaneilla on korkeasti koulutettuihin verrattuna suurempi todennäköisyys fyysisesti vähäiseen kokonaisaktiivisuuteen, sekä suurempi riski vähentää fyysistä kokonaisaktiivisuutta tai lopettaa se kokonaan ikääntymisen yhteydessä. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavatkin monet erilaiset tekijät, ja selviä kausaalisuhteita muuttujien välillä on hankala esittää.
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
huhti 29, 2016
Viittaaminen
Haapala, A., Borodulin, K., Silventoinen, K., & Mäki-Opas, T. (2016). Fyysisen kokonaisaktiivisuuden koulutusryhmittäiset erot ja muutokset työikäisillä suomalaisilla 11 vuoden seurannassa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 53(2). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sla/article/view/56920