Työterveysyhteistyö 2000-luvulla -kirjallisuuskatsaus suomalaisista julkaisuista

Sanna Helena Pesonen; Hanna Hakulinen; Jaana I Halonen

doi:10.23990/sa.70404

Kirjoittajat

Sanna Helena Pesonen Työterveyslaitos
Hanna Hakulinen
Jaana I Halonen

DOI: https://doi.org/10.23990/sa.70404

Avainsanat:

yhteistyö, työterveyshuolto, työpaikka

Abstrakti

Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työntekijän työhyvinvoinnin tukemiseksi. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella työterveysyhteistyöhön liittyvää suomalaista kirjallisuutta, joka on julkaistu ajanjaksolla 1/2000–9/2017. Kirjallisuuskatsauksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mistä muodostuu toimiva työterveysyhteistyö? 2. Minkä kontekstien näkökulmista työterveysyhteistyöstä on tutkittu ja ketkä ovat tiedonantajina? 3. Millä menetelmillä työterveysyhteistyötä on tutkittu? Kirjallisuuskatsaus on kuvaileva ja integroiva. Julkaisuja haettiin useista tietokannoista (Medic, Arto, Melinda), julkaisuiden lähdeviitteistä sekä asiantuntijoiden kautta. Katsaukseen hyväksyttiin tieteelliset (12) ja vertaisarvioimattomat (32) tutkimukset, joten analysoitava aineisto muodostui 44 julkaisusta. Kirjallisuuskatsauksen mukaan 1) toimiva työterveysyhteistyö on tavoitteellista ja se perustuu työpaikan tarpeisiin. Työterveysyhteistyöllä työterveystoiminnan tulisi kiinnittyä osaksi työpaikan strategiaa ja toimintaa. Toimivan työterveysyhteistyön edellytyksenä on säännöllinen, aktiivinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus sekä sovitut roolit ja vastuut. 2) Työterveysyhteistyötä oli tutkittu yhteistyön, työterveyshuollon ja työpaikan näkökulmista. Julkaisuissa käsiteltiin yhteistyökäytäntöjen arviointia, kehittämistä sekä yhteistyön sujuvuuteen liittyvien tekijöiden kuvaamista. Työterveyshuollon näkökulmasta käsiteltiin pääosin työterveyshuollon toiminnan arviointia ja työterveysyhteistyön kehittämistä osana työterveyshuollon prosesseja. Työpaikan näkökulmasta kuvattiin työpaikan odotuksia ja kokemuksia yhteistyöstä. 3) Tutkimusmenetelmät olivat pääosin laadullisia sekä monimenetelmällisiä. Katsaus osoittaa, että toimiva työterveysyhteistyö perustuu yleisiin yhteistyöhön liittyviin tekijöihin. Tieteellisten tutkimusten vähäinen määrä ja kuvaileva ote osoittavat, että tarvitaan lisätietoa siitä, mistä toimiva työterveysyhteistyö koostuu.

Työterveysyhteistyö 2000-luvulla -kirjallisuuskatsaus suomalaisista julkaisuista

Kirjoittajat

Avainsanat:

Abstrakti

Julkaistu

Viittaaminen

Uusin numero

Tietoja

Tilaus