Työaikaisen aterioinnin väestöryhmäerot ja yhteys ruokavalion laatuun

Kirjoittajat

• Susanna Raulio
• Eva Roos

Abstrakti

Työ on keskeisessä osassa useimpien aikuisten elämässä ja työaikaisella aterioinnilla on suuri vaikutus suomalaisten työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän katsauksen tavoitteena on selvittää erilaisten sosiodemografisten ja työolotekijöiden yhteyttä työaikaiseen ateriointiin sekä työaikaisen aterioinnin yhteyttä ruokavalion laatuun. Tärkeimmät henkilöstöravintolan saatavuuteen yhteydessä olevat sosiaaliset tekijät ovat koulutus ja ammattiasema. Työperäisistä tekijöistä tärkein on työpaikan koko. Naisilla ammattiasema ja asuinpaikka ovat yhteydessä henkilöstöravintolan käyttöön silloinkin, kun henkilöstöravintolan saatavuus on kaikille yhtäläinen. Ylemmässä ammattiasemassa olevat ja pääkaupunkiseudulla asuvat naiset käyvät henkilöstöravintolassa muita väestöryhmiä useammin. Henkilöstöravintolassa lounastavat työntekijät valitsevat lautaselleen useammin tuoreita kasviksia ja kasvis- ja kalaruokia verrattuna eväitä syöviin työntekijöihin. Työnantajien tulee edistää henkilöstöravintolan saatavuutta erityisesti matalammissa sosioekonomisissa väestöryhmissä. Henkilöstöravintolan käyttöä voitaisiin lisäksi lisätä poistamalla käytön esteitä.