Kuvaileva kirjallisuuskatsaus vanhempien lapsiinsa kohdistaman väkivallan loppumiseksi tarkoitetun CPC-CBT -työmenetelmän kansainvälisistä tutkimuksista
Avainsanat:
Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy, kaltoinkohtelu, kuritus, menetelmäAbstrakti
Väkivaltatyön palvelut ovat tavanomaisesti erillistä työskentelyä lapsille ja vanhemmille. Vanhempien lapsiinsa kohdistamassa kuritusväkivallassa on usein kyse vuorovaikutuksen, vanhemmuuden taitojen ja ylisukupolvisten pulmien vaikutuksesta vanhemmuuteen. Silti palveluvalikostamme puuttuu näyttöön perustuvia väkivaltatyön työmuotoja, joissa vanhemmat ja lapset olisivat yhtäaikaisessa työskentelyssä.
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvalloissa kehitettyä, näyttöön perustuvaa Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy -menetelmää (CPC-CBT), jonka tavoitteena on saada vanhempien lapsiinsa kohdistama kuritusväkivalta loppumaan ja parantaa vanhempien ja lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Menetelmä soveltuu myös ennaltaehkäisevästi kaltoinkohtelun riskin vähentämiseen. Mallissa työskennellään samanaikaisesti sekä lasten että vanhempien kanssa, erikseen ja yhdessä.
Artikkeli on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka tarjoaa tutkimustietoa CPC-CBT -työmuodosta. Aineistoon valittiin 17 tutkimusta tai raporttia kesällä 2018. Tutkimusmenetelmä on sisällönanalyysi. Tuloksissa on esitetty lasten, vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia CPC-CBT -työskentelyyn osallistumisesta ja työskentelyllä tavoiteltuihin muutoksiin pääsemisestä. Lisäksi artikkelissa on tarkasteltu aiemmissa kirjallisuuskatsauksissa raportoituja, menetelmällä saavutettuja muutoksia perheissä sekä tutkimuksista saatua tietoa menetelmää käyttävien työntekijöiden tietotaitovaatimuksista.
Työskentelystä on saatu hyviä kokemuksia sekä työmuodon kehittäjämaassa Yhdysvalloissa että Ruotsissa. Tutkimusten tulosten mukaan kuritusväkivalta on loppunut tai vähentynyt, lasten posttraumaattiset oireet ovat vähentyneet, lasten ja vanhempien vuorovaikutus on parantunut ja positiivinen kasvatus on lisääntynyt. Lisätutkimusta tarvitaan vielä, sillä tutkimukset ovat osin pilottitutkimuksia pienillä otoksilla vailla pitkän ajan seurantaa.
