Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja työntekijöiden työkyky: pseudokokeellinen tutkimus

Kirjoittajat

• Lotta Lintula
• Paula Salo
• Jaana Halonen
• Ville Aalto
• Jenni Ervasti
• Anne Kouvonen
• Tuula Oksanen Itä-Suomen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23990/sa.98692

Avainsanat:

pitkittäistutkimus, työyhteisö, työkyky, sosiaalinen pääoma

Abstrakti

Sosiaalinen pääoma kuvaa yksilöiden ja yhteisöjen välisiä sosiaalisia verkostoja ja normeja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta. Työyhteisöstä saatava sosiaalinen pääoma edistää työntekijöiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisee sairastavuutta. Väestön ikääntyessä on tärkeää löytää keinoja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon, ja työpaikan sosiaalisen pääoman tukemisella voisi olla keskeinen rooli. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko työyhteisön sosiaalisen pääoman väheneminen yhteydessä työntekijän koettuun heikentyneeseen työkykyyn. Työyhteisön sosiaalista pääomaa mitattiin sekä yksilön itsearviona että työtovereiden arviona.

Tutkimuksessa käytettiin Työterveyslaitoksen Kuntasektorin seurantatutkimuksen aineistoa. Otokset muodostuivat sairaaloista ja kunnista vuosina 2012, 2015/2016 ja 2017/2018 kerätystä aineistosta ja sisälsivät 11 196 (yksilön sosiaalinen pääoma) sekä 9 579 (työyksikön sosiaalinen pääoma) vastaajaa. Tutkimus toteutettiin kokeellista asetelmaa jäljittelevänä pseudokokeellisena asetelmana, joka mahdollisti sosiaalisen pääoman ja työkyvyn muutosten ajallisten yhteyksien tarkastelun. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysilla, jossa tarkasteltiin miten työyhteisön sosiaalisen pääoman väheneminen ensimmäisen ja toisen aikapisteen välissä ennustaa työntekijän heikentynyttä työkykyä kolmannessa aikapisteessä. Analyyseissa kontrolloitiin ikä, sukupuoli, ammattiasema, siviilisääty, työaikamuoto sekä terveyskäyttäytymiseen ja terveydentilaan liittyviä tekijöitä.

Yksilön sosiaalisen pääoman väheneminen ennusti työntekijän työkyvyn heikentymistä myös kovariaattien vakioinnin jälkeen. Muilta työyksikön jäseniltä mitattu sosiaalisen pääoman väheneminen ennusti heikentynyttä työkykyä vakioimattomassa analyysissa, mutta vakioinnin jälkeen tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Työyhteisön sosiaalisen pääoman väheneminen saattaa heikentää työntekijän työkykyä. Työyhteisön sosiaalisen pääoman tukemiseksi tulisi löytää keinoja työpaikoilla ja jatkotutkimuksissa.

Lähdeviitteet

(1) Shemeikka R, Aho S, Jokinen E, ym. Työurien jatkaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 2017;38:9–35.

(2) Dufva M, Halonen M, Kari M, ym. Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 2017;33:13–22.

(3) Nieminen T, Prättälä R, Martelin T, ym. Social capital, health behaviours and health: a population-based associational study. BMC Public Health 2013;13:613.

doi: 10.1186/1471-2458-13-613

(4) Løkke A.-K. Social capital and health and job related outcomes: the case of a large municipality. Int J Workplace Health Manag 2016;9:17–31.

doi: 10.1108/IJWHM-12-2014-0055

(5) Oksanen T, Kouvonen A, Vahtera J, ym. Prospective study of workplace social capital and depression: are vertical and horizontal components equally important? J Epidemiol Community Health 2010;64:684–689.

doi: 10.1136/jech.2008.086074

(6) Sakuraya A, Imamura K, Inoue A, ym. Workplace social capital and the onset of major depressive episode among workers in Japan: a 3-year prospective cohort study. J Epidemiol Community Health 2017;71:606–612.

doi: 10.1136/jech-2016-208561

(7) Oksanen T, Kivimäki M, Kawachi I, ym. Workplace social capital and all-cause mortality: A prospective cohort study of 28 043 public-sector employees in Finland. Am J Public Health 2011;101:1742–1748.

doi: 10.2105/AJPH.2011.300166

(8) Tsuboya T, Tsutsumi A, Kawachi I. Change in psychological distress following change in workplace social capital: results from the panel surveys of the J-HOPE study. Occup Environ Med 2015;72:188–194

doi: 10.1136/oemed-2014-102427

(9) Fujita S, Kawakami N, Ando E. The association of workplace social capital with work engagement of employees in health care settings: a multilevel cross-sectional analysis. J Occup Environ Med 2016;58:265–271.

doi: 10.1097/JOM.0000000000000605

(10) Oksanen T, Kouvonen A, Kivimäki M, ym. Social capital at work as a predictor of employee health: multilevel evidence from work units in Finland. Soc Sci Med 2008;66:637–649.

doi: 10.1016/j.socscimed.2007.10.013

(11) Kouvonen A, Oksanen T, Vahtera J, ym. Low workplace social capital as a predictor of depression: the Finnish Public Sector Study. Am J Epidemiol 2008;167:1143–1151.

doi: 10.1093/aje/kwn067

(12) Suzuki E, Fujiwara T, Takao S, ym. Multi-level, cross-sectional study of workplace social capital and smoking among Japanese employees. BMC Public Health 2010;10:489.

doi: 10.1186/1471-2458-10-489

(13) Putnam R.-D. Bowling Alone: America’s Declining Social Capital. Kirjassa: Crothers L, Lockhart C. (toim.) Culture and Politics. New York: Palgrave Macmillan, 2000, 225. https://doi.org/10.1007/978-1-349-62965-7_12

(14) Török E, Clark, AJ, Jensen J, ym. Work-unit social capital and long-term sickness absence: a prospective cohort study of 32 053 hospital employees. Occup Environ Med 2018;75:623–629.

doi: 0.1136/oemed-2017-104954

(15) Hansen AK, Madsen IEH, Thorsen SV. Does workplace social capital protect against long-term sickness absence? Linking workplace aggregated social capital to sickness absence registry data. Scand J Public Health 2018;46:290–296.

doi: 10.1177/1403494817721672

(16) Rugulies R, Hasle P, Pejtersen JH, ym. Workplace social capital and risk of long-term sickness absence. Are associations modified by occupational grade?. Eur J Public Health 2016;26:328–333.

doi: 10.1093/eurpub/ckv244

(17) Ilmarinen J, Gould R, Järvikoski A, ym. Työkyvyn moninaisuus. Kirjassa: Ilmarinen J, Gould R, Järvikoski A, ym. Työkyvyn ulottuvuudet: Terveys 2000 -kyselyn tuloksia. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos. Helsinki: Hakapaino Oy; 2006, 17–34.

(18) Ahlstrom L, Grimby-Ekman A, Hagberg M, ym. The work ability index and single-item question: associations with sick leave, symptoms, and health–a prospective study of women on long-term sick leave. Scand J Work Environ Health 2010;36:404–412.

doi: 10.5271/sjweh.2917

(19) Sell L. Predicting long-term sickness absence and early retirement pension from self-reported work ability. Int Arch Occup Environ Health 2009;82:1133–1138.

doi: 10.1007/s00420-009-0417-6

(20) Nygård C.-H., Arola H, Siukola A, ym. Perceived work ability and certified sickness absence among workers in a food industry. In International Congress Series 2005;1280:296–300.

doi: 10.1016/j.ics.2005.02.062

(21) von Bonsdorff M. B., Seitsamo J, Ilmarinen J, ym. Work ability in midlife as a predictor of mortality and disability in later life: a 28-year prospective follow-up study. Cmaj 2011;183:E235–E242.

doi: 10.1016/j.ics.2005.02.062

(22) Kouvonen A, Kivimäki M, Vahtera J, ym. Psychometric evaluation of a short measure of social capital at work. BMC public health 2006:6;251.

doi: 10.1186/1471-2458-6-251

(23) Lallukka T, Halonen J, Sivertsen B, ym. Change in organizational justice as a predictor of insomnia symptoms: longitudinal study analysing observational data as a non-randomized pseudo-trial. Int J Epidemiol 2017:4;1277–1284.

doi: 10.1093/ije/dyw293

(24) Gould R, Härkäpää K, & Koskinen S. Työkyvyn arviointi väestötutkimuksessa TOIMIA-suositus. Luettu 5.5.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703315913

(25) Gould R, Koskinen S, Seitsamo J, ym. Aineisto ja menetelmät. Kirjassa: Ilmarinen J, Gould R, Järvikoski A, ym. Työkyvyn ulottuvuudet: Terveys 2000 -kyselyn tuloksia. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos. Helsinki: Hakapaino Oy; 2006, 35–54.

(26) Järvikoski A, Härkäpää, K, Romakkaniemi M, ym. Koettu työkyky ja hyvinvointitekijät Lapin 40–59-vuotiaissa. Kuntoutus 2016;2:6–20.

(27) Shemeikka R, Rinne H, Sainio P, ym. Nuorten aikuisten toimintakyvyn väestöryhmittäiset erot. Kuntoutus 2015;1:6–21.

(28) Kouvonen, A., Kivimäki, M., Cox, S, ym. Job strain, effort–reward imbalance, and heavy drinking: a study in 40,851 employees. Journal of Occupational and Environmental Medicine 2005;47:503–513.

doi: 10.1097/01.jom.0000161734.81375.25

(29) Obesity: preventing and managing the global epidemic. Report of a WHO consultation. World Health Organ Tech Rep Ser 2000;894:1–253.

(30) Kujala UM, Kaprio J, Sarna S, Koskenvuo M. Relationship of Leisure-Time Physical Activity and Mortality: The Finnish Twin Cohort. JAMA. 1998;279(6):440–444. doi:10.1001/jama.279.6.440

(31) Halonen J, Lallukka T, Pentti J, ym. Change in Job Strain as a Predictor of Change in Insomnia Symptoms: Analyzing Observational Data as a Non-randomized Pseudo-Trial. Sleep 2007;40(1).

doi:10.1093/sleep/zsw007

(32) Kivimäki M, Sutinen R., Elovainio M, ym. Sickness absence in hospital physicians: 2 year follow up study on determinants. Occup Environ Med 2001;58:361–366.

doi: 10.1136/oem.58.6.361

(33) Aalto AM, Heponiemi T, Josefsson K, ym. Social relationships in physicians’ work moderate relationship between workload and wellbeing — 9-year follow-up study. Eur J Public Health 2018;28:798–804.

doi: 10.1093/eurpub/ckx232

(34) Tuomi K, Seitsamo J, Ilmarinen J, ym. Työ ja työympäristö. Kirjassa: Ilmarinen J, Gould R, Järvikoski A, ym. Työkyvyn ulottuvuudet: Terveys 2000 -kyselyn tuloksia. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos. Helsinki: Hakapaino Oy; 2006, 176–188.

(35) Harpham T, Grant E, Thomas E. Measuring social capital within health surveys: key issues. Health Policy Plan 2002;17:106–111

doi: 10.1093/heapol/17.1.106

(36) Poortinga W. Social capital: an individual or collective resource for health?. Soc Sci Med 2006;62:292–302.

doi: 10.1016/j.socscimed.2005.06.008

(37) Ruohomäki V. Etätyöloikka ja hyvinvointi koronakriisin alussa. Työ- ja elinkeinoministeriön työpoliittinen aikakauskirja 2020;2:21–28.

(38) Pyöriä P. Riskit, pelot ja pelisäännöt etätyössä. Valtioneuvoston kanslian työpoliittinen aikakauskirja 2009;2:35–45.