Vironkielisen suomenoppijan äidinkieli – ongelma, haaste vai voimavara? [Estonian as the first language of a learner of Finnish: Problem, challenge or resource?]
Abstrakti
Tämän artikkelin tavoitteena on kiinnittää huomiota joihinkin tekijöihin, jotka liittyvät nimenomaan vironkielisten oppijoiden suomen oppimiseen, ja joiden tiedostamisesta saattaa olla apua sekä oppijoille että opettajille. Tarkoituksena on tarkastella vironkielisten oppijoiden suomen oppimista olemassa olevan empiirisen tutkimustiedon pohjalta siten, että käsittelyn keskipisteessä on oppija. Artikkelissa käsitellään seuraavia oppimisprosessissa mukana olevia tekijöitä: suomen kielen järjestelmä ja viron kielen vaikutus suomen oppimiseen; oppijoiden kokemukset ja käsitykset viron ja suomen samanlaisuudesta ja erilaisuudesta; kontrastiivinen metalingvistinen tietoisuus ja sen kehittäminen; vironkielisen oppijan prosessointistrategiat. Kontrastiivisen metalingvistisen tietoisuuden yhteydessä sivutaan myös vironkielisten suomen opiskelun asenteisiin ja motivaatioon liittyvää. Käsittely pohjautuu vironkielisten oppijoiden suomen oppimisen kannalta relevantteihin poimintoihin kahdesta tutkimuksesta. Edellisessä (Kaivapalu 2005) tarkastellaan vironkielisten lukiolaisten suomen nominimorfologian tuottamisprosessia suullisen ja kirjallisen taivutustestin, ääneenajattelujen ja haastattelujen avulla. Vironkielisten suomenoppijoiden taivutusprosessia koskevien tulosten ja niiden pohjalta tehtyjen johtopäätösten lisäksi käsitellään vironkielisten yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä viron ja suomen kielen samanlaisuudesta ja erilaisuudesta sekä viron vaikutuksesta suomen oppimiseen (Kaivapalu 2007). Artikkelissa pyritään siis yhdistämään muutamia kielenomaksumisen keskeisiä kysymyksiä: lähdekielen vaikutuksen ja oppijoiden käsitysten sekä heidän prosessointistrategioidensa tutkimuksen.
---
Absctract
The object of this article is to draw attention to a number of factors, which specifically affect the acquisition of Finnish by Estonian learners. Discussion of these matters may be of use to learners and teachers alike. The aim of this paper is to examine Estonian learners’ acquisition of Finnish based on the empirical research material available, keeping the focus at all times on the learner. The article explores the following factors involved in the learning process: the structure of Finnish and the influence of Estonian as a first language on the acquisition of Finnish; the learners’ experiences and their beliefs regarding the similarities and differences between Finnish and Estonian; contrastive metalinguistic awareness and the development thereof; the processing strategies employed by learners. From the perspective of contrastive metalinguistic awareness, the author also briefly discusses questions of Estonian learners’ attitudes towards and motivation for learning Finnish. This discussion is based upon contentions taken from two pieces of research which hold relevance for the problems Estonian learners in the acquisition of Finnish. The first of these (Kaivapalu 2005) looks at the process of producing Finnish noun morphology among Estonian high-school students, using oral and written inflection tests, interviews, and by asking them to think out loud. In addition to the results of the inflection tests and the conclusions drawn from these, the article examines Estonian university students’ beliefs regarding the similarities and differences between Finnish and Estonian and of the influence of Estonian on their acquisition of Finnish (Kaivapalu 2007). The article seeks to connect several key factors associated with the subject of language acquisition: the influence of the first language; the learners’ beliefs regarding the learning process; and the students’ processing strategies.
