Haastatteludiskurssin rekontekstualisointi sitaateiksi lehtijuttuun [Recontextualising interview discourse into quotations for written media]
Abstrakti
Artikkelissa tutkitaan journalistisessa haastattelussa esitetyn puheen ja siitä lehtijuttuun tehdyn suoran esityksen eli sitaatin suhdetta. Artikkelin keskeinen teoreettinen käsite on Per Linellin määrittelemä rekontekstualisointi, ja haastattelun rekontekstualisoitumista sitaateiksi tarkastellaan empiirisen, nauhoitetuista haastatteluista ja niiden pohjalta tehdyistä lehtijutuista koostuvan tutkimusaineiston pohjalta. Lisäksi analyysin kuvaamia rekontekstualisointitapoja perustellaan informanttitoimittajien kanssa tehtyjen retrospektiivisten haastatteluiden avulla ja jäsennetään rekontekstualisoinnin osaprosessien mukaisesti. Dekontekstualisoinnissa siteerattava puhunnos valitaan ja irrotetaan haastatteludiskurssista. Sitaattiin saatetaan valita tekstiainesta useasta kohtaa haastattelua, ja toisaalta haastattelusta saatetaan dekontekstualisoida konkreettisen tekstiaineksen sijaan vain haastattelun sisältöä. Kontekstualisoinnissa siteerattava tekstiaines asemoidaan tarkoituksenmukaisiin kohtiin muokkautumassa olevaa lehtijuttua. Toimittajan ja haastateltavan käymä dialogi usein pelkistetään eli monologisoidaan sitaatiksi siten, että toimittajan roolia haastatteluvuorovaikutuksessa häivytetään ja sitaatti esitetään ikään kuin se olisi alkujaan haastateltavan itsenäisesti, yhtenäisesti ja omaehtoisesti tuottama. Tekstualisoinnissa siteeratun tekstiaineksen kieliasua muokataan, vähintään poistamalla puheen tauot, itsekorjaukset ja suunnitteluilmaukset. Lisäksi tekstiainesta usein karsitaan ja siihen saatetaan tehdä laajojakin poistoja. Sitaatin kieliasua myös hiotaan kohti tavoiteltavaa, yleiskielistä rekisteriä, joskin satunnaiset puheenomaiset piirteet ovat mahdollisia. Kokonaisuutena versioanalyysi osoittaa, että kielelliset muokkaukset ja uudenlaiseen kontekstuaaliseen ympäristöön asemointi voivat muuttaa siteeratun diskurssin propositionaalista sisältöä, puhefunktiota ja sitaatin puhujasta rakentamaa vaikutelmaa. Joissain tilanteissa kielelliset muokkaukset toisaalta neutralisoivat uuden kontekstin vaikutuksia ja pitävät näin sitaatin merkitystä – ainakin joiltain osin – alkuperäisen haastatteludiskurssin mukaisena.
Recontextualising interview discourse into quotations for written media
This article examines direct quoting in written journalism. Quoting is here conceptualised as recontextualisation, following Per Linell’s definition, and analysed based on data consisting of recordings of authentic journalistic interviews from various journalists and the published articles based on these interviews. In addition, the ways and means of this recontextualisation are explained with the help of retrospective interviews conducted with these informant-journalists. Following Linell, the results of the analysis are structured into three functions of the process of recontextualisation: In decontextualisation, the quoted discourse is selected and extracted from the interview. Utterances from two or more places in an interview may be combined into one single quotation, and besides these concrete stretches of text, the mere content of the narrative or claim may be decontextualised. In contextualisation, the quoted discourse is positioned into the narration of the article. Since an article is dramaturgically speaking an independent text entity, the positioning need not follow the chronology of the interview. Furthermore, the dialogue between the journalist and the interviewee is monologised, that is to say, the involvement of the journalist in the original oral discourse is mostly obscured in the article and the quotations are presented as the interviewee’s continuous and spontaneous speech. In textualisation, the quoted discourse is textually and linguistically modified. At least pauses, self-repairs, word repetitions and other features resulting from the process nature of the interview are deleted. In addition, recontextualised text can be trimmed and even large omissions made. Linguistic form is also polished towards the aspired standardised register, although occasional vernacular cues are possible. The analysis shows that modification and positioning in the new context can change the propositional meaning and the speech function of the quotation as well as the impression of the speaker represented by the quotation. However, linguistic modifications of quotations can occasionally neutralise the impact of the new context and can thus, at least to some extent, preserve a meaning equal to the original journalistic interview.
